10. toukokuuta 2019

Microsoft 365 - mitä ihmettä?




Olin paikalla Ignite-seminaarissa Orlandossa 2017 Microsoftin julkaistessa Microsoft 365 Enterprise -version. Jo tätä ennen, kesällä 2017, oli tullut ulos Microsoft 365 Business, joka oli suunnattu PK-sektorille (max 300 käyttäjää). Kuuntelin esitystä mielenkiinnolla ja sen päätteeksi olin harvinaisen ihmeissäni. Mitä uusi versio käytännössä tarkoittaa, koska periaatteessa kaikki esitellyt asiat olivat jo saatavilla. Nyt tuosta hetkestä on aikaa kulunut ja toivottavasti ymmärrys lisääntynyt, joten katsotaan, mitä se sitten tarkoittaa vuonna 2019.

Microsoftin Office 365 on ollut Microsoftille uusi menestystuote. Office 365 on saavuttanut merkittävän aseman sekä yrityksissä että myös kotikäyttäjien keskuudessa. Mikä sitten on Microsoft 365 ja sen merkitys organisaatioille?

Microsoft 365 oli julkaisuhetkellä käytännössä Windows 10:n, Office 365 E5:n ja Enterprise Mobility + Securityn (EMS) ominaisuudet yhdistävä kokonaisuus.

Mitä on nykyaikainen tietotyön alustaratkaisu? Sen tulisi olla kokoelma työkaluja, joita voidaan käyttää turvallisesti erilaisilla alustoilla. Päätelaitteiden tulee voida kommunikoida sekä nykyisten järjestelmien että pilvipalveluiden kanssa. Mistä saadaan tarvittavat ylläpitopalvelut nykyaikaisen tietotyön alustaratkaisuun, jossa osa käyttäjistä toimii Internet-verkossa ja BYOD-laitteilla? Tähän kokonaisuuteen Microsoft 365 tarjoaa ratkaisua.

Office 365 tarjoaa tuottavuustyökalut, joiden avulla voidaan tuottaa ja käsitellä dokumentaatioita sekä kommunikoida eri osapuolten kanssa. Näiden peruspalveluiden lisäksi hyödynnetään E5-lisenssin mukana tulleita ominaisuuksia, jotka liittyvät tietoturvan ylläpitoon ja raportointiin.

Windows 10 -työasemat ja päätelaitteet vaativat hallinta-työkalun, ja sen takia käytössä on EMS:n mukana tuleva Intune. Työasemat voivat olla rekisteröityneitä Azure AD sekä AD DS -palveluun, joten ratkaisu tukee myös hybridiympäristöjä.

Siirtyessämme entistä enemmän työasemiin, jotka toimivat organisaation verkon ulkopuolella, olemme alttiita uusille haasteille. Nämä uudet haasteet keskittyvät tietoturvaan ja riskienhallintaan pilvi- ja internetympäristöissä. Näihin Microsoft 365 vastaa uusilla palvelupaketeilla, jotka julkaistiin alkuvuodesta 2019: 

- Identity & Threat Protection – kokoaa yhteen Office 365:n, Windows 10:n ja EMS:n suojausominaisuudet.

-Information Protection & Compliance – kokoaa yhteen Office 365 Advanced Compliance ja Azure Information Protection -ominaisuudet, joiden avulla tehdään riskiarviointeja ja tiedon suojaamista Microsoft Cloud -palveluissa.


Mitä siis on Microsoft 365? Se on Microsoftin palvelupaketti, joka on suunniteltu nykyaikaisten (pilvi, hybridi, byod) tietojärjestelmien alustaksi. Se mahdollistaa Office 365 ja Windows 10 -työasemien pilvipohjaisen turvallisen hallinnan, valvonnan ja käytön. Tarvitsemme täysin uusia palveluita ja ratkaisuja, joiden avulla pilviympäristöissä tuotetaan palveluita, ja Microsoft 365 on tämä palvelukokonaisuus Microsoft Cloud -ympäristöissä.

Syksyllä 2019 tämä muutos näkyy Microsoftin kurssien osalta siten, että perinteiset Office 365 -kurssit muuttavat muotoaan ja niistä tulee Microsoft 365 -kursseja. Tämän lisäksi Microsoft 365 -kurssien alta löytyvät myös mm. identiteettien ja laitteiden hallintakursseja, jotka aiemmin ovat olleet omissa kategorioissaan.

Katso Office 365-koulutuksemme!

Koulutusterveisin
MCT Kari Kuosa
ProTrainIT Oy

25. huhtikuuta 2019

Hanna Strengin kaksi viikkoa Tieturilla

Hanna Streng on vaimo, äiti ja kolmen koiran ylpeä omistaja. Pari kertaa viikossa hän käy tanssitunneilla. Hän on ollut vuoden Australiassa ja hänellä on 13 vuoden kokemus ICT-alalta. Hanna valmistui vuonna 2004 tradenomiksi ja on kouluttautunut myöhemmin lisää mm. Helsingin avoimessa yliopistossa.

Syksyllä 2018 Hanna kiinnostui Scrum-viitekehyksestä projektinhallinnan opinnoissa, joissa käytiin asia ripaisten läpi. Tiedonjano kasvoi, ja Hanna löysi itsensä etsimässä tietoa Scrumista ja siitä, missä voisi opiskella sitä lisää. 

Etsintävaiheessa hänelle tuli idea – mitä jos kurssimaksun maksamisen sijasta hän menisikin töihin yritykselle pariksi viikoksi ja saisi palkaksi koulutuksen? Australiassa working holidayta tehdessään Hanna oli tottunut siihen, että työtä vastaan saattoi saada muutakin kuin rahaa, kuten ruokaa tai majoituksen, joten miksi Suomessa ei nyt saisi koulutusta? Tieturilla vaikutettiin ”avoimilta ja rohkeilta”, joten Hanna päätti laittaa tuumasta toimeen.  

Kun Hanna tiedusteli Tieturilta, voisiko hän osallistua Scrum-koulutukseen ja työskennellä sen vastineeksi kaksi viikkoa Tieturilla, Pauliina Lautanen-Nissi ei epäröinyt hetkeäkään. Tämänkaltaista sopimusta ei oltu meillä aiemmin tehty. Siispä olimme uteliaita kokeilemaan.

Hanna tuli avoimin mielin tekemään ”mitä vain rutiinihommia”, mutta oli positiivisesti yllättynyt siitä, että hänen CV:nsä oltiin käyty läpi huolella ja sen perusteella hänelle ohjattiin tehtäviä, jotka vastasivat suoraan hänen osaamistaan, kuten laatudokumenttien kääntämistä, mm. erilaisten esitysmateriaalien  päivittämistä ja Visiolla, PowerPointilla ja Excelillä. Hanna kuvailee itseään ihmiseksi, joka ei jähmety uuden edessä – siksi uuteen ohjelmaan, Archimateen, tutustuminenkaan ei ollut ongelma.



Hanna kehuu Tieturin väkeä vastaanottavaiseksi ja avoimeksi. ”Olo oli tervetullut, kun viikkokirjeessä oltiin mainittu minusta ja kaikki tiesivät siitä, että tulin – kun esittelin itseni, monet sanoivat ”Ai se oot sä, mä luinkin susta!”

Ennen Scrum-koulutukseen menoa Hanna oli jo katsonut materiaaleja ennakkoon, ja hänellä oli ollut fiilis, että Tieturilla ollaan ”asiantuntevia ja kurssitarjonta on kattavaa”.

Kurssi täytti odotukset.

”Tieturin tarjoamassa Certified Scrum Master-koulutuksessa oli sopivan pieni ryhmä, jonka kanssa oli helppo vaihtaa ajatuksia. Kouluttajana oli asiansa perin pohjin tunteva Pentti Virtanen. Pentillä oli hyviä, mieleenpainuvia esimerkkejä ja hän pystyi hyvin soveltamaan teoriaa käytäntöön.
Pentti ei myöskään päästänyt helpolla, koulutus ei ollut todellakaan pelkkää kalvosulkeista. Pentti oli ripotellut teoriaa harjoitusten väliin ja piti olla koko ajan kärppänä, että sai tehtäviin päivän edetessä vastauksia kirjoitettua ylös. Kaikkiin kysymyksiin sai vastauksen mitä mieleen vain juolahti.
Ryhmät valmistelivat koulutuksen aikana ryhmätyön, josta sai mielestäni hyvää tavoitekäsitystä Scrum masterin työstä.

Aamupala, lounas ja välipala olivat maittavia ja monipuolisia ja talon tilat tukivat muutenkin hyvin opiskelupäiviä.

Suosittelen lämpimästi Tieturin taitavaa taloa kaikille oman osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneille!”

Kiitos, Hanna! Oli mahtavaa saada tutustua ja työskennellä kanssasi.

Terveisin,

Tieturin väki

16. huhtikuuta 2019

Jira ja Confluence – työkalut liiketoiminnan onnistuneeseen digitalisointiin



Kohta täysi-ikäisen Atlassianin ensimmäiset tuotteet olivat Jira ja Confluence, jotka kehitettiin vuosina 2002–2004. Niiden matka nykypäivään on ollut pitkä ja monivaiheinen.

Jira kehitettiin alun perin bugien seurantaan. Viime vuosina sen toimintoja on kehitetty ja se toimii varsinkin projektityökaluna. Jiralla sujuu myös liiketoiminnan ohjaus, kun käytössäsi on selkeästi suunnitellut prosessit.

Jira taipuu moneksi. Sillä voi edelleen seurata bugeja sekä hallita projekteja ja työjonoja, mutta sen monipuolisuus kiinnostaa myös uudenlaisia organisaatioita. Jiran avulla kaikenkokoisten tiimien ja projektien työnohjaus sujuu ongelmitta. Jiralla myös asiakkuuksien johtaminen pysyy hyvin hallinnassa.

Atlassianin toiseksi suosituin tuote, Confluence, on yrityksen sisäinen yhteistyöalusta ja wiki, jolla saa yrityksen sisäiset sisällöt paremmin näkyviin. Esimerkiksi voit säilyttää Confluencessa yrityksen markkinointisuunnitelman kaikkien nähtävillä.

Atlassian-tuotteiden tekniikkaa kehitetään jatkuvasti. Atlassian panostaa jopa 40–50 % tuloksestaan tuotekehitykseen ja tutkimukseen. Tämä on merkittävin ero kilpailijoihin ja siksi kilpailuetu.

Digitalisaation siivittämänä uusien organisaatioiden työkaluksi

Oman arvioni mukaan 80–90 % suomalaisista IT-yrityksistä käyttää jo Atlassianin tuotteita, mutta vain pieni osa muiden sektoreiden organisaatioista on edes kuullut niistä. Tätä markkinarakoa Atlassian haluaa hyödyntää kehittämällä tuotteita ihan kaikille yrityksille sopiviksi.

Atlassian auttaa, kun on ongelmia hallita töitä sähköpostitse, Excel-tiedostojen ja puhelimen avulla. Tietoa hukkuu, viesti ei mene perille, puhelimeen ei vastata, kriittinen henkilö vaihtoi yritystä… Kuulostaako tutulta? Atlassiain tuotteiden avulla saat tilanteen hallintaan.

Katso Jira ja Confluence -koulutuksemme

Tuomas Saranen
CEO
Avoset Oy

2. huhtikuuta 2019

Espoo lähettää 40 työtöntä Sopranon koodarikouluun

Tiedote. Julkaistu: 02.04.2019, 09:30
Soprano Oyj

Soprano perusti koodarikoulun

Espoo on ensimmäisenä kaupunkina aloittanut hankkeen, jossa 40 Suomessa asuvaa ulkomaalaista koulutetaan koodareiksi. Koulutus kestää kolme kuukautta. Ensimmäinen oppilasryhmä aloittaa 4.4.2019. Koulutusohjelman toteuttaa koulutusyhtiö Soprano Oyj uudessa koodarikoulussa, joka sijaitsee Helsingissä Töölönlahden kampuksella.

Suomessa vallitseva tuhansien koodareiden pula synnyttää uusia ratkaisumalleja. Nyt Espoon kaupunki on yhdessä koulutusyhtiö Sopranon kanssa lähtenyt ratkaisemaan ongelmaa. Soprano Oyj on voittanut Espoon kaupungin järjestämän kilpailutuksen, jossa koulutetaan espoolaisten yritysten tarpeisiin 40 koodaria. Ensimmäiset oppilaat saapuvat Sopranon Töölönlahden kampukselle 4.4.2019.


– Koodaripulasta kärsitään myös peliteollisuuden ulkopuolella. Koodareita tarvitsevat esimerkiksi terveysyhtiöt, konepajat ja vakuutus- ja rahoitusyhtiöt. Myös julkishallinnon puolella on tarvetta osaaville koodareille, Soprano Oyj:n toimitusjohtaja Arto Tenhunen muistuttaa.


Koodarivaje ei ole pelkästään pääkaupunkiseudun ongelma. Samojen haasteiden kanssa kamppaillaan ympäri Suomea. Jyväskylän yliopiston selvitysten mukaan maassamme on 8000 koodarin tarve. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa töitä olisi vaikka heti 1000 koodintekijälle.


– Vuonna 2017 silloisen Tekesin johtaja Pekka Sivonen kertoi, että vuosikymmenen kuluttua ohjelmistopuolen tekijätarve nousee jo 50 000:een. Koodaritarvetta löytyy, kun kuljetaan Oulusta Vaasaan, Jyväskylästä Kuopioon ja Tampereelta Turkuun. Espoo on nyt ensimmäisenä lähtenyt liikkeelle koodaripulan päihittämisessä. Vastaava toimintamalli on iso mahdollisuus myös muille kaupungeille, jotka haluavat auttaa oman alueensa yrityksiä. Samalla saadaan monta työtöntä työnhakijaa takaisin työelämään, Tenhunen kertoo.

Koodarikoulussa opiskellaan tietysti koodaamista – ja lisäksi siirrettäviä työelämän taitoja


Koulutusohjelma kestää kolme kuukautta. Sen aikana opiskelijat päivittävät IT-osaamisensa tämän päivän tarpeita vastaaviksi. Jokaisella opiskelijalla on jo entuudestaan taustaa ja työkokemusta tietotekniikka-alalla toimivista yrityksistä. Tulevat koodarikoululaiset ovat tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita, joiden osaaminen on vanhentunut. Koulutus sisältää tietotekniikan lisäksi opintoja liittyen siirrettäviin työelämän taitoihin.

– Uutta Sopranon koodarikoulun opetusohjelmassa on se, että opiskelijat hankkivat ohjelmisto-osaamisen lisäksi osaamista työelämän siirrettävien taitojen puolelta. Siirrettävät taidot tarkoittavat osaamisalueita, joita voidaan hyödyntää missä tahansa yrityksessä toimialasta riippumatta. Näitä ovat esimerkiksi kannattavuusymmärrys, juridiset taidot ja viestintäosaaminen. Nämä yhdistettynä ohjelmointitaitoihin tuottavat tekijöitä, jotka loistavat ja menestyvät työssään, opetusohjelman sisältöä kuvaa Sopranon ICT-koulutusohjelmien liiketoimintajohtaja Pauliina Lautanen-Nissi.

Jokaiselle koodarikoululaiselle tehdään oma opintosuunnitelma

Sopranon koodarikoulun ensimmäiset opiskelijat ovat miehiä ja naisia eri puolilta maailmaa. Yhteistä heille on se, että he ovat tulleet Suomeen työn tai perhetilanteen vuoksi. Koulutus tapahtuu jokaisen opiskelijan hallitsemalla englanninkielellä. Ennen kuin opiskelu alkaa, tehdään jokaiselle opiskelijalle oma opintosuunnitelma.


– Opinto-ohjelman henkilökohtaistaminen on avain nopeaan oppimiseen. Olemme tehneet opiskelijoillemme yli 10 000 henkilökohtaistamista ja uudessa koodarikoulussa käytetään samaa prosessia. Jokaisen opiskelijan kohdalla käydään läpi hänen koulutustausta, työhistoria ja aiheeseen liittyvä harrastustoiminta. Lisäksi kartoitamme opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet. Henkilökohtaistamisessa otetaan huomioon myös asiakasyritysten tarpeet. Näin varmistamme, että opintokokonaisuutemme vastaa molempien osapuolien tarpeita ja toiveita, Lautanen-Nissi kertoo.

Koodarikoulun opintojen jälkeen osallistujat siirtyvät työskentelemään yrityksiin kolmeksi kuukaudeksi ja tavoitteena on työllistyä jakson jälkeen kyseiseen yritykseen.

– Asiakasyrityksessä suoritetun harjoittelun jälkeen opiskelijoiden kanssa käydään henkilökohtaisesti läpi toimenpiteet työllistymisen edistämiseksi. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi lisäosaamisen hankkiminen ja vaikkapa yrittäjyysvaihtoehdon pohtiminen, Pauliina Lautanen-Nissi päättää.

Haluatko tilata koodarikoulun organisaatiollesi? Ota yhteyttä: 

Kristiina Tala, p. 050 590 0811
Teemu Ahonen, p. 050 554 5400
Jyrki Tukia, p. 050 544 6418
Marita Heinström-Salo, p. 050 518 1108
Pauli Roine, p. 040 525 9988



Miksi opiskella IT-infraa?


Olen opiskellut IT-infraa Pasilan Haaga-Heliassa nyt 3½ vuotta. Pasilan toimipisteessä on loistavat puitteet opiskella, tietokonelabrat ovat käytössä kaikilla ja näissä voi projektejaan suorittaa laboratorioympäristössä yhteistyössä opinahjon henkilökunnan kanssa, mutta palvelinhuoneeseen pääsevät vain infraopiskelijat. Käytössä on myös 3D-tulostin.

Lähdin tälle alalle, sillä nykyajan työt tapahtuvat periaatteessa virtuaalisesti. Kaikki mekaniikka myöskin kiinnosti. IT-tradenomina suuntautumisvaihtoehtoja on neljä: infra, ohjelmistotuotanto, palvelumuotoilu sekä IT-business. Infraan suuntauduin, sillä se on syönyt itselleen tietoturvan, palvelintenhallinnan, tietoliikenteen ym. muita aloja, joita nykyään on kaikkialla. IT-tradenomin ei varsinaisesti tarvitse olla matemaatikko, tulee vain ymmärtää miten koneet keskustelevat keskenään ja tämä opitaan koulussa.

Opiskelu keskittyy infrapuolella paljon kokonaisuuksien hahmottamiseen ryhmäprojektityön kautta. Erikseen on projektin hallintaa ja suunnittelua käsitteleviä kursseja, eli harjoitellaan projektin elinkaari teoriassa. Seuraavaksi toteutamme käytännössä itse päättämiemme aiheiden osalta tämän elinkaaren. Satunnaisesti infrapuolen projekteja tarjoavat myös Haaga-Helian yhteistyökumppanit.
Omia projektejani ovat olleet muun muassa sähköpostipalvelimen luonti, verkon yli toimiva valvontakamera sekä WiFi-suojamekanismien murtamiseen keskittynyt penetraatiotestauskirja. Kirja luotiin ryhmäprojektina toteuttamalla testit laboratorioympäristössä sekä kirjaamalla vaiheet step-by-step, ja siitä löytyy myös blogi. Luokallani oli 24 oppilaista, joista viisi oli naisia, eli ala on erittäin miesvoittoinen.

Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ennemmin IT-tradenomin tutkintoa, kuin tavallista. Vinkkinä voisi myös heittää: Valitkaa englanninkielinen opetus, jos suinkin mahdollista. Kaikki ohjeet internetissä, sekä usein työkielikin on englanti. Infrassa on paljon termejä opeteltavana ja kokonaisuusalue on erittäin laaja. Jos opettelet jargonin suomeksi, joudut sen opettelemaan silti myös englanniksi. Lisäksi englanninkielisellä tutkinnolla on helppo työllistyä, vaikka ulkomaille tai englanninkielisiin yrityksiin. Näen opiskelun auttaneeni itseäni suurestikin. Muita vinkkejä on tietysti ottaa haltuun mahdollisimman monia eri alustoja kuten OS Windows, Linux Distrot, Mac yms. Vaikka erikoistut infraan, ei koodaamisen perusymmärtämisestä ole haittaa, vaan pelkästään hyötyä. 

Jatko-opiskellaksesi sinun tulee olla työelämässä kolme vuotta. Itse aion suorittaa vielä maisterin tutkinnon, mutta suuntautumista en ole vielä päättänyt.
  
Projektityö kuvaa hienosti sitä, mitä esimerkiksi järjestelmän ylläpitäjän on hyvä osata. Tieturilla nykyisessä harjoittelupaikassani olen ehtinyt laittaa uutta turvakameraa, ihmetellä tiedonsiirtoprotokollien yhdistymistä, sekä seurata palvelinten päivityksiä. Työ on todella monipuolista. Lisäksi on tietysti mikrotukitehtävät, missä autan omalla osaamisellani tiettyjen jokapäiväisten tietotekniikkaan liittyvien ongelmien kanssa. 

Työ ei varsinaisesti ole millään tapaa fyysistä, vaan nimenomaan ymmärtämistä kuinka laitteet toimivat ympäristössä. Joskus saatan tarvita tikkaita korkealla olevan Ethernet-kytkimen saavuttamiseksi, mutta työ ei vaadi tekijältään sen suurempia fyysisiä ponnisteluita. Pasilan IT puolen henkilökunta ja opettajat ovat asiantuntevaa sakkia, kukin omalta erikoistumisalueeltaan.

Mitä antaisin vinkiksi ihmisille, jotka eivät opiskele IT-alaa tai ole IT-alalla töissä? Sulkekaa kotireitittimen WPS. Muuten WiFiin on naurettavan helppo murtautua.


-Thomas Eulenberger

29. maaliskuuta 2019

Kesäpojasta Vuoden Testaajaksi




Onneksi olkoon Ilpo Paju, Vuoden Testaaja 2018!

Ilpo Pajun matka testaajaksi on ollut vähintäänkin yllätyksellinen. Hän opiskeli nimittäin alun perin matematiikan opettajaksi.

Kuitenkin 21 vuotta sitten, vielä opiskeluiden ollessa kesken, Soneralta pyydettiin kesätöihin koodariksi. Paju hyväksyi paikan, ja ”kesätyöt” ovatkin jatkuneet vuodesta 1998 lähtien tähän päivään saakka.

Paju koodasi aluksi enimmäkseen Javaa, ja oli myös tekemässä ensimmäistä asiakasportaalia Suomeen. Miten hän sitten päätyi testaajaksi?

Koodaus ja testaus yhtä aikaa


Uran alkuaikoina Paju toimi ohjelmistoarkkitehtina eräässä monimutkaisessa useamman vuoden kestäneessä projektissa. Ohjelmistoa testattiin projektin loppuvaiheessa kuusi kuukautta uudelleen ja uudelleen, mutta joka testauskerralla jotain meni pahasti pieleen. Hanke alkoi ajautua karille, jolloin Paju pohti, miten sen saisi pelastettua.

Ja niin ohjelmistotestaus tuli koodauksen ohelle. Paju huomasi nopeasti, että testaus on tiedettä – siinä on erilaisia menetelmiä, vaiheita ja tekniikoita, joilla laatua voi varmentaa. Ala imaisi nopeasti mukanaan, ja siitä asti Paju on kehittänyt automatisoitua yksikkö- ja integraatiotestausta, regressiotestausta ja tietoturvatestausta.

Vuonna 2007 Paju olikin kahdella alalla – koodaus ja testaus. Jompaankumpaan sitten piti erikoistua, ja nyt 11 vuoden ajan hän on kehittänyt testiautomaatiota ja kouluttanut testaajia testausautomaation pariin.

Testausautomaatio ja innovaatiokilpailu


Kolme vuotta sitten Tiedolla oli innovaatiokilpailu pilvipohjaisista ratkaisuista. Paju sai kolmen kollegansa kanssa idean tehdä automaattisesti pilvessä skaalautuvan testausjärjestelmän. Bisnesenkelit sparrasivat ideaa ja niin oltiin valmiita osallistumaan.

Lopulta nelikko voitti kilpailun. Innovaatio oli Andon - DevOps-alusta, jossa kaikki kehitys ja testaus on täysin automatisoitu; koodin kääntämisestä testaamiseen ja siitä asennukseen. Andon pääsi oitis käyttöön: viimeiset puolitoista vuotta Paju on ollut mukana eläkejärjestelmäuudistuksessa, jossa kaikki automatisoidaan Andonilla.

Testaajan merkitys kasvaa


Vuosien mittaan Paju on huomannut, että viimeistään DevOpsin tultua testausautomaatio on välttämättömyys, ei lisä. Testausta on nykyään kyettävä tekemään useita kertoja päivässä – ilman testausautomaatiota se ei ole mahdollista. DevOps on myös Pajun mukaan tuonut valtavan mullistuksen alalle, sillä testaajien tulee nykyään hallita automatisoinnin lisäksi myös pilvipalvelut. Testauksen tulevaisuuden päänäkymiksi Paju mainitseekin automaation sekä pilvipalvelut.

Testausalaa todella tullaan aina tarvitsemaan, ja testaajien rooli on merkittävä: kuinka tärkeitä he ovatkaan, kun kyse on rauhasta, rahasta tai jopa ihmisten hengestä? Mahtoiko esimerkiksi jokin aika sitten tapahtunut Boeingin lentoturma johtua ohjelmistovirheestä, jota ei saatu kiinni automaattisessa testauksessa?

Jatkuva kehitys


Parasta alalla on Pajun mielestä huikeat työkaverit sekä se, että alalla tulee heittäytyä päivästä toiseen haastavissa hankkeissa.  Testaus on myös jatkuvaa oppimista sekä itsensä kehittämistä, eikä tämä kehitys tule koskaan loppumaan. Pajulla on matematiikkataustastaan johtuen hyvä ongelmanratkaisukyky, joka myös motivoi häntä työssä.

Haasteena alalla taas on sen tekninen kehitys sekä omaksuttavien asioiden valtava määrä. Sen lisäksi tekoäly tulee tuomaan vielä omat mausteensa soppaan – miten sitä hyödynnetään testaamisessa? Pian kaikki on aivan uutta.

Alalla aloitteleville Pajulla on vinkki, joka on myös hänen oma mottonsa: haasteita ei tule koskaan pelätä, vaan nähdä ne mahdollisuutena itsensä kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Tulta päin!

”Kesäpojaksi ihan hyvin.”


Nelli Miettinen

27. maaliskuuta 2019

Joustavammat tietokantahaut Oraclesta hyväksikäyttäen SQL:n lisäksi PL/SQL-kieltä


Datan määrä tietokannoissa kasvaa yhä nopeammin, mutta tiedoksi se muuttuu vasta, kun se löydetään tietokannoista ja tulkitaan oikein.

Business Intelligence -välineet ovat tehneet tiedon analysoinnin hyvin helpoksi ja vaivattomaksi. Totuus on kuitenkin se, että SQL on yhä se väline, jolla tieto esiin kaivetaan. Tietovarastoista, jotka on siis suunniteltu raportointia ajatellen, tieto on melko helppoa löytää, mutta jos tieto tulee suurista tapahtumankäsittelyjärjestelmistä, tilanne on avian toinen.

Satojen tietokantataulujen järjestelmistä juuri sen oikein tiedon löytäminen vaatii usein SQL-taituruutta ja tietokantarakenteen hyvää tuntemusta.

Molempien kohdalla on organisaatioissa suuria ongelmia ja puutteita.

Tietokannan rakenteen tuntemisen oppimiseen paras keino on mallintamisvälineiden käyttö.

SQL-taidot vuorostaan opitaan kursseilla ja ne kehittyvät käytännön työssä. Joskus ne kehittyvät jopa liian pitkälle. Liian usein näen tietokantahakuja, jotka ovat jo koodiltaankin pitkiä kuin nälkävuodet ja hauissa on alikyselyitä poikineen. Haut toimivat - ja kaikki toivovat, että ne tuottavat myös oikean tuloksen eli palauttavat oikeat tiedot.

Näin voi olla tai sitten ei. Hakua, joka koostuu joukosta alikyselyitä ja suoritetaan yhtenä komentona, on erittäin vaikeaa testata. Alikyselyjen välituloksista ei jää tietoa minnekään. Miten mahdollistaa hakutulosten oikeellisuus?

Korvaamalla pitkät alikysely-hirviöt PL/SQL-moduulilla tietokannassa.
Oracle PL/SQL-kieltä käytetään liian vähän, vaikka sen avulla tietokantahaut
voitaisiin usein saada paljon selkeämmiksi ja helpommiksi toteuttaa. Usein näkee pitkiä SQL-hakuja lukuisine alikyselyineeen, joita juuri kukaan muu kuin haun kirjoittaja itse ei osaa tulkita.

Näiden hakujen testaus on myös suuri päänsärky organisaatioille. Etenkin siinä vaiheessa, kun haun koodannut henkilö vaihtaa maisemaa eli työnantajaa.

Miksi sitten kannattaisi hyväksikäyttää Oracle PL/SQL-kieltä tietokantahakujen toteuttamisessa?

1. hakujen laadun parantamiseksi: monimutkaisen haun lopputuloksen oikeellisuuden todentaminen on PL/SQL:n avulla tavattoman paljon helpompaa kuin SQL:n avulla
2. PL/SQL avaa uusia mahdollisuuksia: SQL on ”vain” relaatiokannan käsittelykieli, PL/SQL on ohjelmointikieli, joka pitää sisällään laajan työkalupakit valmiita
ohjelmapaketteja
3. PL/SQL on helppo kieli ja nopea oppia: sen oppiminen ei vaadi kuin pari työpäivää.


Lisätietoja saat ilmaisessa webinaarissamme Joustavammat tietokantahaut Oraclesta SQL:llä ja PL/SQL-kielellä

Katso myös koulutuksemme: Oracle 12c PL/SQL perusteet ja Oracle 12c PL/SQL -tietokantamoduulit.

Kari Aalto
---------------
Kari Aalto on kokenut ja riippumaton Oracle- ja BI/DW-asiantuntija ja kouluttaja. Hänellä on 25 vuoden kokemus Oracle-teknologiasta ja 8 vuoden kokemus QlikView/QlikSense-teknologiasta.

25. maaliskuuta 2019

Microsoft sertifiointi – ovatko roolit hukassa?


Microsoft muutti vuoden 2019 alusta Azure-sertifiointinsa roolipohjaiseksi, mikä oli totaalinen muutos aiempaan tuotekohtaiseen sertifiointiin. Muutos oli merkittävä, ja sen jälkeen kaikki toimijat ovat olleet täysin hukassa mitä tämä tarkoittaa ja miten tästä eteenpäin. Tilanteeseen on tuonut oman mausteensa se, että vuoden alussa osa sertifiointikursseista on vielä julkaisematta ja testit Beta-vaiheessa. Nyt kun olemme jo maaliskuussa alamme ymmärtää, mitä on tapahtunut ja miksi. Vaikka roolit ovat olleet aluksi hukassa, niin nyt voi kuitenkin jo tiivistää: muutos oli onnistunut ja se helpottaa asiantuntijoiden kouluttautumista.  

Meistä osa ei ole vielä edes huomannut muutosta, mutta katsotaan, mikä on muuttunut ja miksi. Käytän esimerkkeinä kouluttamiani Microsoft Azure- ja Microsoft 365 -ympäristöjä. Niin, Microsoft 365 oli aiemmalta nimeltään Office 365, muutosta siinäkin. 

Aikaisemmin Microsoft-sertifioinnit pohjautuivat tietyn tuotteen tekniseen osaamisen. Tämä näkyi Azuren osalta siten, että aiemmat koulutukset keskittyivät Azuren teknologian osaamisen. Koulutuksissa käytiin lävitse Azuren tekniikkaa, kuten verkkoja, virtuaalikoneita, web appejä ja tietokantoja. Nyt Azureen on tuotu niin paljon teknologiaa, että teknologiapohjainen näkökulma ei enää toimi. Sama haaste on myös O365-palvelussa, jossa oli aluksi neljä peruspalvelua, mutta Microsoft 365 (ent. O365) on kokonaisuus, josta löytyy jatkuvasti uusia palveluita.

Microsoft siirtyi siis sertifioinneissa roolipohjaiseen ajatteluun. Roolit voidaan karkeasti jakaa seuraavasti: ylläpitäjä, kehittäjä ja arkkitehti. Näissä rooleissa käydään lävitse myös tekniikkaa, mutta näkökulma on paljon laajempi, sisältäen kyseisen roolin kannalta keskeisiä ominaisuuksia. Ylläpitäjän kannalta oleellista on myös se, että nyt keskitytään aikaisempaa enemmän ympäristön ja palveluiden valvontaan niin käytettävyyden kuin tietoturvankin näkökulmasta.

Microsoft Azuren roolit

Microsoft Certified Azure Fundamentals (AZ-900) muodostaa pohjan kaikille Azure-sertifioinnille. Se ei ole pakollinen niille, joilla on jo Azure-osaamista, mutta uusille Azuren käyttäjille se tarjoaa loistavat perustiedot. 

Rooli (sertifiointi): Microsoft Certified Azure Administrator
Koulutus: AZ-100: Microsoft Azure Infrastructure and Deployment tai 
AZ-101: Microsoft Azure Integration and Security
Azure Solutions Architect

Rooli (sertifiointi): Microsoft Certified Azure Solutions Architect
Kouluuts: AZ-300 Azure Architect Technologies tai Exam AZ-301: Microsoft Azure Architect Design

Microsoft 365:n roolipohjaisuuden lisäksi merkittävää on tietoturvan ja sen ylläpidon merkityksen kasvu. Tämä on varmasti vastaus reaalimaailman tarpeeseen. Microsoft 365:n osalta löydät koulutukset parhaiten hakusanoilla MS-100, MS-101 ja MS-500.

Uudet roolipohjaiset sertifioinnit tuovat uuden näkökulman sertifiointeihin. Nyt ei enää niinkään kysytä, mitä kaikkia vaihtoehtoja ko. tuotteessa on käytettävissä. Ensimmäistä kertaa kerrotaan, mitä esimerkiksi Azuren ylläpitäjän roolissa olevan pitäisi tietää Azuresta ja käytettävissä olevista tärkeimmistä tekniikoista. 

Muutos on suuri, mutta tuottaa paremman lopputuloksen. Ei siis muuta kuin kohti uusia rooleja.

MCT-roolissa, Kari Kuosa

Katso uusi roolisi ja tutustu Tieturin Azure-koulutuksiin.

22. maaliskuuta 2019

Vuoden Testaaja 2018 on valittu!


Vuoden Testaaja 2018 äänestys on päättynyt. Äänestys kävi vilkkaana ja ääniä annettiin yli 500 kpl. Ehdokaslista oli tänäkin vuonna todella kovatasoinen ja kaikki ehdokkaat saivat hienosti kannatusta. Voittajaksi selvisi upealla äänisaaliilla Ilpo Paju Tiedolta.

Ilpon saamassa, loistavassa palautteessa sanottiin mm.
  • Hän on työllään vaikuttanut todella paljon koko yrityksen käytäntöihin ja innostaa esimerkillään kollegoita pyrkimään aina vain syvällisempään osaamiseen.
  • Jos ei kukaan muu tiedä, niin hän tietää tai ottaa selvää.
  • Hänen ansiostaan julkaistavan koodin laatu on parantunut huomattavasti.
  • Hänellä on aina positiivinen asenne tiukankin paikan tullen.
  • Aina mukava, pirun pätevä, innostava ja hauska tyyppi.
Onnea voittajalle ja kaikille ehdokkaille sekä kiitos kaikille äänestäneille!

21. maaliskuuta 2019

Kaikkihan nyt Wordia osaa käyttää!


Näin varmasti suurin osa meistä ajattelee. Mutta onko asia noin? Väittäisin, että moni meistä kyllä ”osaa” käyttää Wordia, mutta monet sen hienoudet ja omaa työtä helpottavat toiminnot jäävät hyödyntämättä.

Minulla Word on päivittäisessä käytössä – pääosin markkinoinnin sisällöntuotannon työkaluna, joten ns. perusosaaminenkin on tuntunut riittävältä, sillä tekstin lopullinen muotoilu tapahtuu blogissa, some-kanavissa ja verkkosivuilla. Kun tilaisuus tarjoutui, osallistuin kuitenkin Word-koulutukseen, sillä uuden oppiminen on mielestäni innostavaa.

Päivän ensimmäisenä aiheena oli pikatyökalurivi, eli itse räätälöity setti useimmin käytössä olevista toiminnoista ja komennoista. Joko sinä olet tehnyt omaa työtäsi nopeuttavan kokoelman? Minä en ollut, mutta nyt valintanauhani alla komeilee muutaman komennon rivi, josta löydän hetkessä mm. Esikatselun ja Tallenna nimellä -komennon.

Pikatyökalurivin saat tehtyä napsauttamalla valintanauhan päällä hiiren kakkospainikkeella (se oikeanpuoleinen) ja valitsemalla Customize Quick Access Toolbar (Pikatyökalurivi).



Mikäli siirrät paljon tietoa Wordin ja Excelin välillä, on hyvä idea lisätä myös Excel pikatyökaluriville. Se onnistuu avaamalla pikatyökalu-valikko ja valitsemalla More Commands (lisää komentoja) > Quick Access Toolbar > All Commands > valitse Excel ja muut haluamasi ohjelmat.


























Aivan mahtavana uutisena tuli myös se, että kun Wordiin lisää taulukon, ei sitä luodessa tarvitsekaan tietää, kuinka monta riviä taulukkoon tulee, vaan uuden rivin voi lisätä helppoakin helpommin tabulaattorilla aina viimeisessä solussa.

Ja bonuksena opimme Wordin käyttöä helpottavia ja nopeuttava näppäinkomentoja.
  • Ctrl + M = suurenna sisennystä
  • Ctrl + Shift + M = pienennä sisennystä
  • Ctrl + Shift + 8 = piilomerkit näkyviin ja pois näkyvistä
  • Ctrl + Enter = pakotettu sivunvaihto. Tällä komennolla saat pidettyä sivujaon oikeana, vaikka lisäisit tai vähentäisit jonkin sivun sisältöä. Kannattaa siis korvata runsas Enterin naputtelu tällä 😊
  • Shift + Enter = rivinvaihto kappaleen sisällä. Tällä komennolla saat esim. nimen yhtenäisesti samalle riville.

Koulutuspäivän annista oli hurjasti hyötyä! Mikäli Word on aktiivisesti käytössäsi, suosittelen lämpimästi tulemaan tarpeitasi parhaiten vastaavaan Word-koulutukseen.

Tarja Kinnunen
Tieturin markkinointiasiantuntija

20. maaliskuuta 2019

Ravinto tukee aivojen oppimiskykyä




Oletko vegaani, flexitaristi vai sekasyöjä?

Koulutuskeskuksena Tieturille on tärkeää, että koulutusolosuhteet tukevat oppimista kokonaisvaltaisesti, ja siksi olemme valinneet Fazerin yhteistyökumppaniksi. Tunnistamme hyvän ravinnon merkityksen oppimisessa ja tahdomme, että meidänkin asiakkaamme syövät ruokaa, joka edesauttaa kognitiivista suorituskykyä.

Tulevaisuuden ruokatrendit voidaan tiivistää terveyteen, hyvinvointiin ja kestävyyteen. Ruokatietoutta on niin paljon, että se, mitä syöt, on osa identiteettiäsi, eikä vain selviytymiskeino. Ei riitä, että ruoka on ravintorikasta ja makoisaa – sen tulee myös olla eettistä, sillä ilmastonmuutosahdistuksessa kasvanut sukupolvi tiedostaa hyvin esimerkiksi lihateollisuuden haitat maapallolle.

Perusruoista saatavista vitamiineista on opetettu kaikille jo koulun terveystiedon tunneilla. Nykyään aiheeseen on kuitenkin paneuduttu syvemmin - vatsan ja aivojen välinen yhteys onkin luultua suurempi, ja suolistoa sanotaankin toisiksi aivoiksi.

Fazerkin tunnistaa tämän yhteyden, ja onkin startannut Fazer Brainhow-tutkimusohjelman, jossa selvitetään, millainen ravinto yhdessä unen, fyysisen ja psyykkisen toiminnan sekä palautumisen kanssa voisivat parantaa kognitiivista suorituskykyä. Tämä holistinen lähestymistapa ravintoon auttaisi pitämään energiatasonkin hyvänä. Fazer onkin tehnyt testejä, joissa asiakkaat ovat syöneet aivoruokaa, ja sen jälkeen heidän syömistään, nukkumistaan, liikkumistaan sekä ruokailutottumuksiaan on seurattu.

Fazer Food Servicesillä ruokahävikin pienentäminen on pitkäjänteistä työtä. Tavoitteena on vähentää ruokajätettä arvoketjun kaikissa vaiheissa aina tilaamisesta ja varastoinnista ruoan esillelaittoon asti. Inspiraatiota haetaan esimerkiksi helsinkiläisestä Loop-ravintolasta, jossa ruoat valmistetaan vähintään 90-prosenttisesti tukkukauppiaiden, ravintoloiden ja ruokakauppojen poisheittämistä aineksista. Loop myös palkkaa ihmisiä, joiden olisi ehkä vaikea saada muualta töitä, kuten maahanmuuttajia. Fazerin liiketoiminnot tekevät yhteistyötä Loopin perustajan, From Waste To Tasten kanssa etsimällä eri ratkaisuja ruokahävikin pienentämiseen.

ICT-yrityksenä Tieturille sopii myös Fazerin pyrkimykset yhdistää ruoka teknologiaan. Fazerin vuoden 2019 trendiraportissa puhutaan nimittäin siitä, miten älykästä dataa voidaan hyödyntää ruoan kasvattamiseen ja toimittamiseen.

Terveyden ja kestävyyden lisäksi Fazer pysyy aina ajan tasalla: vuonna 2019 Fazerin ravintoloissa seurataan viittä uutta trendiä, jotka ovat uudet kasviproteiinit, ayurveda, värikkäät lattet, pavut leivonnaisissa sekä glamouria esillepanoissa visuaalisen aistinautinnon tuomiseksi. Odotamme innolla, miten tämä näkyy meillä Töölönlahdella.

Visuaalisuuden esiintuomista ollaankin mietitty toden teolla. Oxfordin yliopiston kokeellisen psykologian professori Charles Spence kertoo dokumenttielokuvassa Tasteology kuinka värit, koostumukset, tuoksut, äänet ja esillepano kertovat, mitä makuja voimme odottaa. Elokuva kertoo muun muassa sen, että makeiden asioiden syöminen valkoisilta lautaisilta maistuu paremmalta kuin mustilta lautasilta.

Uutta ravintolaa suunnitellessaan Fazer Food Services ottaa huomioon ruoan lisäksi myös palvelun ja tunnelman, jotka vaikuttavat kokonaisvaltaiseen kokemukseen. Aistimarkkinointiin panostetaan värien, muotojen, äänien ja kontekstien saralta. 

Hero Chef-keittiömestari on ravintolan kasvot ja Mood Operator toimii henkilökunnan ja asiakkaiden välisenä yhteyshenkilönä. Asiakkaat käyvät yleensä syömässä Fazerin ravintolassa useinakin päivinä viikossa, ja näin ollen on tärkeää, että henkilökunta tunnistaa heidät.

Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Fazerin kanssa, ja kiitollisia siitä, että meillä on mahdollisuus jatkaa sitä tulevaisuudessakin! 


Nelli Miettinen

14. maaliskuuta 2019

Hinnoitteluvirhe voi tuhota bisneksesi




Tuotteistamisen yksi vaihe on hinnoittelu. Sehän on helppoa. Sen kun lätkäiset tuotteesi päälle hintalapun ja homma on sillä selvä. Kaksysiysi + alvi ja kauppa käy. Kovin usein kuitenkin kauppa ei käy, tai vaikka kävisikin, niin viivan alle ei tahdo jäädä katetta. Vika löytyy tällöin usein hinnoittelusta.

Kuka määrää lopulta hinnan?

Hinnan määrää aina asiakas. Asiakas yksin päättää, maksaako hän sinulle sen hinnan, mitä pyydät. Miten ihmeessä yrittäjäparka voi sitten tietää, mitä asiakkaan päässä liikkuu ja kuinka paljon asiakas on valmis maksamaan? Asiaan on mahdollista saada selvyyttä eri menetelmin, vaikka joskus hinnoittelu jääkin kokeilun varaan. Hinnoittelusta löytyy paljon tietoa eri lähteistä. 

Hinnoittelu omien kustannusten mukaan

Ensimmäinen hinnoittelun sääntö on, että älä hinnoittele omien kustannuksiesi mukaan. Toinen hinnoittelun sääntö on, että älä siltikään hinnoittele omien kustannuksiesi mukaan. Se on todellisuudessa kaikkein huonoin hinnoittelumalli, koska silloin ansaitset usein aivan liian vähän. Ja jos perustelet hintaasi omilla kustannuksillasi, voi asiakas helposti hakea sen edullisemman vaihtoehdon, kun sinulle työ on niin kallista. Ohjaa aina keskustelu ja asiakkaan ajattelu hänen saamaansa hyötyyn, koska sitä asiakkaan pitää ajatella. Järkevän asiakkaan mielessä onkin vain hänen hyötynsä, eivät sinun kustannuksesi. 

Pitäisikö kustannukset sitten unohtaa kokonaan? No ei toki. Jos myyt alle omien kustannustesi, teet jokaisen kaupan myötä tappiota ja sehän johtaa varmaan konkurssiin. Varmista aina, että saat myynnistä enemmän kuin oma kustannuksesi on. Jos et siihen pysty, käsissäsi ei ole hinnoitteluongelma vaan tuotteistamisongelma.

Hinnoittelu kilpailijoiden hintojen mukaan

Seuraavaksi mieleen saattaa juolahtaa, että hinnoittelenpa tuotteeni hieman edullisemmaksi kuin kilpailijat vastaavansa. Tällä tavallahan kaikki tulevat ostamaan minulta. Näin voi tapahtuakin, mutta vain hetken aikaa. Hetken kuluttua kilpailijat tekevät samalla tavalla ja taas olet kalliimpi kuin he. 

Hinnanalennusten kierre on valmis käynnistymään, ja siinä pelissä ei yksikään yrittäjä voita. Jos joudut jatkuvasti kuuntelemaan asiakkaan suusta lauseita, kuten "anna alennusta, koska saan tämän naapurista halvemmalla", ei sinulla ole todellisuudessa hinnoitteluongelmaa vaan tuotteistamisongelma. Tuotteesi ei silloin erotu kilpailijoiden tuotteista mitenkään ja silloin ainoa järkevä valintaperuste on hinta. Tällöin ota apuusi tuotteistamisen keinot ja kehitä omasta tuotteestasi sellainen kokonaisuus, että se on vertailukelvoton kilpailijoiden tuotteiden kanssa. Usein esim. tuotteiden ja palveluiden paketointi suuremmiksi kokonaisuuksiksi auttaa. 

Asiakkaan saama arvo hinnan perusteena

Silloin, kun asiakas kokee saavansa sinulta ostamastaan palvelusta enemmän arvoa kuin maksaa, on hänen helppo tehdä ostopäätös. Vielä helpompi se on silloin, kun pystyt selvästi osoittamaan asiakkaalle, kuinka paljon hän menettää sen seurauksena, että ei osta tuotettasi tai palveluasi. Menettämisen pelko on paljon painavampi syy raottaa lompakkoa kuin mahdollisesti saatu voitto. 

Kuinka sitten saat selville sen, paljonko asiakas saa hyötyä palvelustasi? Tämä voi olla usein haastavaa ja jos et keksi yhtään mitään, kannattaa palata vielä miettimään palvelun sisältöä, asiakaslupausta ja hyötyä. Myynti helpottuu todella paljon, kun saat asiakashyödyn selkeäksi numeroksi. Asiakkaat, varsinkin yritykset eivät kuluta, ne haluavat investoida.

Tätä menetelmää kutsutaan yleensä dollarisoinniksi, vaikka euroalueella ollaankin. Dollarisointi tarkoittaa menetelmää, jossa määritetään se konkreettinen euromäärä, minkä asiakas joko saa lisätuloja palvelullasi tai menettää ilman palveluasi. Seuraavaksi mieleesi voi tulla ajatus siitä, että asiakkaani ovat erilaisia, enkä uskalla luvata euromääriä. Lue eteenpäin ja katsotaan, miten tätä voidaan helpottaa.

Kiinteä hinta on helppo hinta

Ylivoimaisesti helpoin tapa määrätä palvelun hinta on antaa sille kiinteä hinta. Silloin asiakas tietää aina, minkä verran hänen pitää maksaa ja hän voi pohtia, onko investointi hänelle kannattava. Tässä mallissa asiakkaalle ei tule yllättäviä lisäkustannuksia ja asiakastyytyväisyys nousee. 

Myyjän kannalta hankaluus on tietysti se, että asiakkaan saama arvo hyödykkeestä voi vaihdella ja vaihteleekin asiakkaiden mukaan. Tämän vuoksi kiinteä hinta sopii parhaiten sellaiselle palvelulle, jossa pystyt sanomaan asiakkaalle hyödyn olevan vähintään X euroa, mahdollisesti jopa enemmän. Tällöin voit tehdä hinnoittelun niin, että asiakkaat saavat huomattavasti enemmän arvoa kuin mitä pyydät. Ja ne asiakkaat, jotka eivät usko väitettä tai joille itsekin tiedät, että väite ei pidä paikkaansa, eivät ole sinun asiakkaitasi. Kaikki eivät kuitenkaan osta ja se ei haittaa mitään. Jos kaikki ostaisivat, olisivat hintasi liian edulliset.

Arvopohjainen hinnoittelu laajoissa projekteissa tai asiantuntijatyössä.

Hinnoittelu on mahdollista tehdä myös ilman kiinteää hintaa, vaikka monet vannovatkin kiinteän hinnan nimeen. Kiinteän hinnan puolesta puhuu moni hyvä syy, kuten äsken jo huomattiinkin. Kiinteä hinta on helppo ja selkeä sekä se poistaa asiakkaalta riskiä, mikä on ostamisen kannalta tärkeää. 

On kuitenkin tilanteita, missä sekä myyjä että ostaja voivat saada paremman lopputuloksen puhtaasti arvopohjaisella hinnoittelulla, joka on Suomen
markkinoilla edelleen vähän käytetty lähestymistapa hinnoitteluun ja myyntiin. Monet ajattelevat suuret ja monimutkaiset projektit valitettavan usein kustannusten kautta. Arvopohjainen hinnoittelu soveltuu parhaiten asiantuntijaprojekteihin ja sen perustana on menetelmä, missä sekä ostaja että myyjä saavat reilun osan projektin tai palvelun arvosta. 

Kerron tarkemmin arvopohjaisesta hinnoittelusta myös Tieturin Tuotteistus ja hinnoittelu -koulutuksessa. Mikäli kaipaat kunnon lisäpotkua liiketoimintaan, tule mukaan koulutukseen hakemaan konkreettiset opit, joiden avulla pystyt kehittämään omaa tuotettasi ja hinnoitteluasi.

Hinnoittelusta on myös maksuton webinaari Vinkkejä palvelutuotteen hinnoitteluun 9.4. Tervetuloa osallistumaan!

Petri Eklund

11. maaliskuuta 2019

ITIL® 4 – Mitä uutta service desk -alueella?


No, eipä paljon, voisi äkkiseltään sanoa. Service desk nähdään edelleenkin keskeisenä palvelunhallinnan osa-alueena, jolla on tärkeä rooli arvon tuottamisessa liiketoiminnalle. Ulkoisesti erona on se, että ITIL ei enää puhu funktioista ja prosesseista vaan ’practices’, käytännöistä, toimintatavoista tai mikä tuleekin aikanaan olemaan ns. virallinen käännös tälle termille. Service desk on toisin sanoen yksi ITILin määrittelemistä 34:stä ’practices’, joihin kuuluvat myös v3:sta tutut ja joissain tapauksissa hieman modifioidut (entiset) prosessit sekä joukko uusia.

ITILhän ei ole koskaan keksinyt mitään järisyttävästi uutta, vaan se on dokumentoinut kirjoihin ja kansiin niitä hyviä käytäntöjä, joita maailmalla on jo menestyksellisesti noudatettu, ja saattanut ne siten kaikkien tietoon ja hyödynnettäviksi. Niin tässäkin tapauksessa. Käsitteet kuten AI, swarming, automaatio, robotic process automation RPA, chatbot sekä sisäiset ja julkiset keskustelufoorumit ja SOME laajassa merkityksessä ovat olleet näkyviä jo usean vuoden ajan. Nämä kaikki käsitteet liittyvät kiinteästi myös service deskiin. Robottia käytetään esimerkiksi tukipyyntöjen luokitteluun, erilaisia käsittelyketjuja kuten tilaukset on automatisoitu, chatbot antaa tukea nettisivuilla, tukitiimit viestivät chatillä, twiittauksia seurataan jne.

Ehkä vähiten hyödynnetty on ’swarming’ eli ’parveilu’. Sillähän tarkoitetaan esimerkiksi, että häiriö- tai ongelmatilanteissa mahdollisimman suuri joukko sidosryhmiä osallistuu alkuvaiheen käsittelyyn antamaan ’inputtia’, jonka jälkeen asialle löydetään tarvittaessa jatkokäsittelijä(t), ja muut palaavat omiin tehtäviinsä. Käsittely ei siis ole ainakaan alkuvaiheessa hierarkkinen ja tukitasoihin perustuva etenemismalli tai prosessi, vaan asian ympärillä parveilevat kaikki tahot, joilla on mahdollisesti näkemystä, kokemusta tai tietoa asiasta. Artikkelissani vuodelta 2017 Hierarkia vai tiimien tiimi kuvasin mm. juuri tällaista toimintamallia.

Helpommin sanottu kuin tehty. Näin varmasti, mutta kannattaa kokeilla. Organisaatiorakenne tai tiukka prosessikulttuuri voi johtaa siiloutumiseen, jolloin asiat pysyvät omissa ’putkissaan’ ja lokeroissaan ilman riittävää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa. Kuuntelin viime vuoden  SITS18-konferenssissa case-esitystä ”NHS digital story of transformation”. NHS Digital tuottaa palveluita sekä NHS:lle eli National Health Service -organisaatiolle että myös muille terveysalan toimijoille. Organisaatio on rakennettu siten, että erillisten tukitiimien ja prosessien sijasta keskeisistä palveluista vastaavat solut, joissa on mukana henkilöitä eri prosesseista ja palvelutiimeistä. Hyötyinä raportoitiin mm. palvelujen parempi saatavuus, palvelutuotannon ja kehittämistiimien välisen kommunikaation lisääntyminen, avoimien häiriökirjausten määrän lasku paikoin jopa 50 %, ratkaisuajan puolittuminen jne.

Kaiken kehittämisen taustalla oli hyödyntää mm. ketteriä menetelmiä sekä DevOps- ja Lean-ajattelua. Nämä ovat ihan samat asiat, jotka ovat myös ITILin uuden version kantavia ajatuksia. Pihvi ei olekaan siinä, että esimerkiksi service desk olisi nyt erilainen kuin ennen. Se on ihan sama tärkeä palvelunhallinnan osa-alue, mutta asioita TEHDÄÄN eri tavalla: ITIL korostaa asiakaskokemusta, kokonaisvaltaisuutta, ketteryyttä, automaation hyödyntämistä siellä, missä siitä on hyötyä, arvon tuottamista eri toimijoiden yhteistyön ja yhteisen tekemisen kautta. Eivät nämä asiat olleet mitenkään vieraita tai poissuljettuja edellisessäkään ITILin versiossa. Ne vain peittyivät ainakin näennäisesti tiukan prosessiajattelun taakse.

Ensin meillä oli funktiot, sitten prosessit ja viimeksi elinkaarimalli. Nyt ITIL kuvaa palvelun arvojärjestelmän (SVS, service value system). Tervetuloa kursseille tutustumaan ITIL 4 Foundation:iin!

Liisa Torkkeli
--------------
Liisa Torkkeli on itsenäinen palvelunhallinnan konsultti ja valmentaja. Hän kouluttaa projektinhallintaan liittyviä erilaisia kurssikokonaisuuksia, ja on myös sertifioitu Prince2-projektimenetelmän ja ITIL-viitekehyksen kouluttaja. Konsultointitehtävät kattavat palvelunhallinnan eri osa-alueet kuten palvelut, prosessit ja service desk -toiminnon. Kaikilta koulutus- ja konsultointialueilta on myös laaja käytännön kokemus.

7. maaliskuuta 2019

Tervetuloa Knowit!


Tieturin asiakkaat pääsevät jatkossa nauttimaan myös Knowitin asiantuntijoiden osaamisesta koulutuksissamme. Knowit on konsulttiyritys, joka kiihtyvän digitalisaation aikakautena luo yksilöllistä arvoa asiakkaille kolmella eri liiketoiminta-alueella: Experience, Insight ja Solutions. Yrityksessä yhdistyy suunnittelu- ja viestintä-, liikkeenjohdon konsultointi- ja IT-osaaminen. Knowitilla työskentelee yli 2 000 työntekijää Ruotsissa, Norjassa, Suomessa, Tanskassa ja Saksassa. 

Tekoälyllä ja ohjelmistorobotiikalla on merkittävä rooli yritysten ja julkisen hallinnon digitalisaatiossa. Yhteistyömme Knowitin kanssa tuo tarjontaamme laajan kattauksen ohjelmistorobotiikan, tekoälyn ja koneoppisen koulutuksia. Yhteistyön myötä myös DevOps-tarjontamme monipuolistuu. Knowitin Jussi oli ensimmäinen sertifioitu DASA DevOps Product Owner -kouluttaja maailmassa. Hän on käynyt läpi koko DASA DevOps -koulutuspolun. DASA (DevOps Agile Skills Association) on yksi harvoja organisaatioita maailmassa, joka myöntää DevOps-sertifikaatteja.

Olen hyvin tyytyväinen, että saamme näin vahvaa osaamista mukaan jo ennestään vahvaan asiantuntijajoukkoomme. Etsimme jatkuvasti uusia koulutuskumppaneita taataksemme asiakkaillemme parhaat mahdolliset ajantasaiset koulutukset. 

Knowitin asiantuntijoiden pitkä koulutuskokemus testaus- ja laadunvarmistus-, ohjelmistorobotiikka- ja ohjelmistokehityspalveluiden valmennusohjelmista tuo loistavan lisän Tieturin kouluttajien osaamiseen. Tieturin tavoitteena on varmistaa Suomen vahva IT-osaaminen myös tulevaisuudessa. Tähän missioomme Knowitin asiantuntemus sopii enemmän kuin hyvin.

Tervetuloa siis mukaan, Knowit!

Tutustu uusiin kursseihin:

Ohjelmistorobotiikka
Keinotekoiset hermoverkot kehittäjille
Koneoppiminen data-analytiikassa


Anna Sahinoja
Tuoteryhmäpäällikkö, ICT

4. maaliskuuta 2019

Practices and capabilities in ITIL®4 - a critical view


In the new ITIL4 there is now less emphasis on processes and more on what is needed to get things done. [ITIL® is a registered trademark of Axelos Limited.] That’s a good thing. Many of the so-called ‘processes’ in ITIL V3 weren’t really processes anyway. While incident management certainly could be considered a process, many others didn’t fit within the definition.

Instead of processes and procedures, ITIL4 defines collections of abilities, skills, people, tools, etc. with specific responsibilities. We may need processes and specific procedures too, but it’s more interesting for a framework to define what needs to be done than to prescribe a particular way to do it. In a DevOps company they do things differently than in a traditional one, they will not use the same processes and procedures, but they may have the same set of capabilities.

What is a capability? For years enterprise architects have been interested in defining organizational capabilities. The “theory of the firm” sees an organization as a collection of capabilities. A capability is what a business needs to execute its strategy. Another way to put it is:

“A capability is an assembly of people, process, and technology for a specific purpose.”
 
(Ric Merrifield, Jack Calhoun and Dennis Stevens "The Next Revolution in Productivity")

ArchiMate defines it similarly and so does ASATE, adding brands and natural resource deposits to the definition.The standard Leonard-Barton view defines Capability management as identifying core capabilities that consist of physical technical systems, managerial systems, skills and knowledge, values and norms. Business capability modeling involves taking industry standard capability models as a basis for developing organization-specific capabilities, and if needed, break those down into specific processes, procedures, and activities.

In plain language: capability planning is defining the skills, resources, information, technology, culture, partners, etc. we need to accomplish whatever we are doing.

So far so good.

This is exactly what ITIL4 provides. A high-level capability model for service management, intended to be adapted to specific needs. Brilliant. Even beautiful.

For some unknown reason, the lead architects chose to call these collections of abilities, technology, etc. ‘practices.’ Not ‘capabilities.'

One wonders why.

One reason I saw in the advance material I reviewed was that the word ‘capability’ is too hard to translate and everybody will have a different view of what it means.

That’s obviously just a lot of Bravo Sierra.

Of course, it’s true that the word ‘capability’ has a lot of different meanings and may be difficult to translate, but that’s true for all words. It’s certainly true for the word ‘practice.’ So no, that is not the real reason.

Capability may for instance, depending on context, refer to only the “soft” dimension: skills, knowledge, and abilities, without the “hard” dimension: technology, systems, money and other resources. Or it may include, as in most business contexts, everything needed to be able of something. There is an easy solution - a definition. How about: “In the context of ITIL4, capability means a set of organizational resources designed for performing work or accomplishing an objective.”

Problem solved.

That would have been nicely aligned with TOGAF Capability-Based Planning and Business Capability Modeling, ASATE Business Capability Framework, and ArchiMate, to name a few.
Instead, ITIL4 chose the word ’practice,’ and created a much worse problem. What is a practice? How do you translate that?

COBIT 2019 defines a process as an organized set of practices and activities. ITIL4 now defines that processes are one of the dimensions of a practice. Merriam-Webster has a number of definitions for the noun practice. It may may refer to a usual way of doing things, as in ‘common practice’ or a systematic exercise for proficiency as in ‘practice makes perfect,’ but closest to the ITIL definition is ‘the continuous exercise of a profession,’ as in ‘a doctor’s practice.’ ITIL4 describes it this way:

“A practice is a set of organizational resources designed for performing work or accomplishing an objective. These resources are grouped into […] organizations and people, processes and value streams, information and technology, partners and suppliers.”

While I like that ITIL encourages establishing a set of practices, it’s a pity ITIL4 chose the term ‘practice’ over ‘capability.’ This would have been a perfect opportunity for ITIL to align the terminology with other business frameworks. To start talking about capabilities at the core of organizations.

To add to the conundrum, ITIL4 defines service management as “a set of organizational capabilities …” What? Wait! Suddenly we use the word ‘capabilities.’ These service management capabilities include the same four dimensions as practices (people, processes technology, partners).

Oh, well.

So, a ‘practice’ in ITIL4 is basically what everybody else in the industry calls a ‘capability.’ Except for the definition of service management where a ‘capability’ is what the rest of ITIL4 calls a ‘practice.’ In theory, according to ITIL, a practice is the same thing as a capability. In practice, it’s not. (That was intentional, haha)

OK, I can live with ‘practice.’ It would be cool, though, to know the real reason for this. Politics? Bad chemistry between lead architects? A compromise between conflicting views? Maybe there was a vote, and enterprise architects lost. We’ll probably never know.

We just have to get used to it. Adapt and adopt.

PS. Don’t get me wrong. I like the new ITIL. It has value. It’s adaptable and adoptable, as long as you take it with a grain of salt and try to understand the thoughts behind the words. Perhaps I shouldn’t complain. If ITIL were too consistent and easy to understand, there would be less demand for ITIL training. So maybe it’s in my best interest that it is what it is. But we do have a huge translation problem now.

Ben Kalland

Ben Kalland is Accrdited Trainer: ITIL4, COBIT5, TOGAF, LeanIT, Resilia. Axelos ITIL subject matter expert

28. helmikuuta 2019

Digimurros: Alustatalous muokkaa yritysstrategioita


Useat yritykset ajattelevat, että digimurros on vanhojen IT järjestelmien korvaamista uusilla pilvipalveluihin pohjautuvilla digitaalisilla ratkaisuilla. Tämä onkin osittain totta, mutta oikeastaan digimurros on paljon enemmän kuin teknologian korvaamista uusilla tehokkaammilla ratkaisuilla.

Todellinen muutos ei liity pelkästään olemassa olevien työtapojen, palveluiden tai tuotteiden tehostamiseen, vaan täysin uuden digitaalisen liiketoimintamallin käyttöönottoon. Puhumme usein tällöin liiketoimintamallista, joka perustuu alustatalouteen (engl. Platform Economy, Ref. 1).

Alustataloudessa yritysstrategiat eivät keskity yrityksen omien sisäisten ongelmien ratkomiseen, vaan oman alustatalous -ekosysteemin elinvoimaisuuden varmistamiseen. Yrityksen rooli ekosysteemissä (ks. kuva alla) muokkaa myös yrityksen liiketoimintastrategiaa. Kun tämä strategia on selvillä, se sanelee pitkälti myös miten yrityksen digimurros kannattaa laatia.

Kysymyksiä, joita kannattaa alustatalousstrategiassa asettaa:
  • Mihin alustatalouden ekosysteemeihin yritykseni kannattaa kuulua?
  • Mikä yritykseni rooli kyseisissä ekosysteemeissä olisi?
  • Kannattaako panostaa omien toimintatapojen tehostamiseen, vaiko ostaa resursseja/palvelua muilta ekosysteemin yrityksiltä?
  • Kannattaako tiettyä palvelua/tuotetta tuottaa vaiko tehdä se yhteistyössä muiden alustatalouden tekijöiden kanssa?


Kuva 1. Alustatalousekosysteemin eri roolit.

Alustatalous ilmiönä tulee muokkaamaan yritysten liiketoimintastrategioita ja siten myös sitä, miten digiteknologioita kannattaa omassa toiminnassaan hyödyntää. Ei ehkä ole järkevää ratkaista kaikkia kipupisteitä, jotka liittyvät yrityksen tämän hetkiseen toimintaympäristöön. Järkevämpää voi olla ehkä keskittyä tuottamaan vain tiettyjä palveluja ekosysteemissä tai ”liittoutua” toisen ekosysteemin yrityksen kanssa ja miettiä omaa lisäarvoa heidän toimintansa kannalta.

Tällaisen alustatalousajattelutavan sisäistäminen voi olla vaativaa, varsinkin, jos on tottunut näkemään muut yritykset pelkkinä kilpailijoinaan. Täytyy kuitenkin muistaa, että perinteiset kilpailijaympäristötkin muuttuvat parhaillaan. Uudet start-up:it, joista et ehkä tiennyt mitään viime vuonna, voivat ensi vuonna olla kovimpia kilpailijoitasi. Tai yritykset, jotka tähän asti ovat toimineet muilla palvelun tai tuotannon aloilla, ovatkin laajentaneet toimintaansa sinun toimintasektorillesi. Digimurros on siis paljon muutakin kuin teknologioiden uudistamista. Kaikki kuitenkin lähtee omasta liiketoimintastrategiastasi ja siitä minkä roolin yritys valitseen missäkin alustatalouden ekosysteemissä.

(1) Reference: Digital Transformation Model: The First Step in Reinventing Your Company, Available at: https://cioexecutivecouncil.com/resources/digital-transformation-model-the-first-step-in-reinventing-your-company-cio-executive-council-pov/

PhD Riitta Bekkhus

Kirjoittaja on toiminut 25 vuotta IT-alalla – monissa eri tehtävissä, niin IT-strategioiden kuin liiketoimintaprosessien suunnittelussa ja optimoinnissa. Tehnyt väitöskirjassaan digimurroksen hallintaan konseptin, jolla yritykset pääsevät helposti alkuun digimurroksensa systemaattisessa johtamisessa.

Osallistu myös ilmaiseen Mikä on onnistuneen digimurroksen yleisresepti? -webinaariin ja tutustu Digimurros haltuun tehopäivät -koulutukseemme.

25. helmikuuta 2019

Scrum Alliancella jo miljoona sertifikaattia

Scrum Alliance on saavuttanut tammikuussa 2019 yhden miljoonan sertifikaatin rajan. Vuoden vaihteessa Scrum Mastereita oli 717 953 ja Product Ownereita 192 929. Kasvu ja sen pitkä kesto on ollut hämmästyttävää.



 Kuva 1. CSM ja CSPO sertifikaatit 31.12.2018

En uskonut Scrumiin, kun ensimmäisen kerran törmäsin siihen jossain vuosituhannen vaihteen paikkeilla, koska he olivat myymässä lisenssejä menetelmän käytölle. Kuningasajatus, jolla tuotemerkin kasvu lähti liikkeelle, oli myydä Certified master titteleitä kahden päivän kurssin perusteella. Myi kuin häkä, sillä liiketoimintamalli sopi myös kouluttajille ja valmentajille, jotka muodostivat Scrum Alliancen.

Kun varhaisimmat omaksujat Suomessa (lue Nokia kumppaneineen) osoittivat mielenkiintoa aiheeseen, kävin USA:ssa hankkimassa CSM sertin 2006 ja sen jälkeen miestä vietiin. Tieturilla oli jo ennestään vahvaa ketteryyskoulusta, mutta yhden päivän Scrum osoittautui ilman sertifikaattiakin huippumenestykseksi. Ensimmäiset suomalaiset Scrum-kouluttajat, minä mukaan lukien, ilmestyivät markkinoille vasta 2009. Kysyntä nousi vastaamaan tarjontaa, kun paikallisia menestystarinoita alkoi kuulua puheissa ja mediassakin.

Ilman riitojakaan ei ole selvitty. Toinen Scrumin perustajista, Ken Schwaber, lähti Scrum Alliancesta ja perusti oman Scrum.org:n 2009.  Kysymys oli ja on kouluttajaksi pääsyn vaatimuksista. Allianssissa kouluttajalta vaaditaan vahvaa näyttöä Scrumin ja kouluttamisen osaamisesta ja mm. oman, itse tehdyn materiaalin käyttöä. Tässä käännepisteessä kasvu ohjautui Allianssiin, vaikka kouluttajien määrän lisääminen olikin huomattavasti vaikeampaa kuin ”kilpailijoilla”, joita alkoi syntyä markkinoille, joiden suojaaminen on käytännössä mahdotonta.

Seuraavaa uutta hypeä etsitään edelleenkin ja tuotemerkkejähän saa vapaasti perustaa. Lean ohjelmistokehitys ja Kanban olivat seuraava kiinnostuksen kohde. Ne sopivat tukiorganisaatiolle, mutta niistäkään ei syntynyt Scrumin korvaajaa, vaikka minullakin on tänä keväänä ohjelmassa Kanban käytännössä.

Kaikki ei onnistu Scrum Alliancellakaan. Ohjelmistotekniikkaan keskittyvä Certified Scrum Developer on jäänyt lapsipuolen asemaan. DevOps on aivan viime aikoina vahvemmin esiin pulpahtanut brändi, joka yhdistää Lean perusteoriaa ja pilvipalvelujen teknologiaa. Itse koen teknologian vaihtoehtojen määrän ja muutosvauhdin liialliseksi kouluttajille ja konsulteille.

Nykyään kaikki haluavat perustaa oman skaalausmallinsa. Valikoimaa löytyy ja se aiheuttaa sekaannusta. Scrum toimii luonnostaan monen tiimin tehdessä yhtä tuotetta. Pitkään ajateltiin, että se riittää. Scrum on laajennettavissa olevat kevyt viitekehys. SAFe oli pitkään Scrum Allianssin kumppani ja näkyvästi mukana Allianssin kokoontumisissa. Käytännön kokemukset raskaasta skaalauksesta johtivat pelkoon ketteryyden ja Scrum maineen menemisestä. Niinpä kevyemmät skaalausmallit, LeSS ja Scrum@Scale ovat nyt tulleet myös Scrum Allianssin listoille. 

Scrum Allianssi on siis viime aikoina laajentanut kurssivalikoimaansa. Sinne on tullut mm. ketterä johtajuus, Agile Leadership ja advanced tasot Scrum Masterille ja Product Ownerille. Ne ovat myös omassa ohjelmassani, toistaiseksi ilman sertifikaatteja.

Scrum Allianssin missio työn maailman muuttamisesta etenee vahvasti. On menty IT alan ulkopuolelle ja oikeasti kansainväliseksi. Allianssin kouluttajien hyväksyntälautakunnan (TAC) pitkäaikaisena jäsenenä koen suurimmaksi haasteeksi pätevien kouluttajien ja yritysvalmentajien löytämisen ja kouluttamisen. Scrum on yksikertainen, mutta vaikea toteuttaa oikein. 

Pentti Virtanen

PhD, Computer Science
Senior Consultant
Tieturi

Pentti on Scrum Alliancen hyväksymä kouluttaja. Tieturilla hän vetää mm. Certified ScrumMaster ja Certified Scrum Product Owner -koulutuksia.

19. helmikuuta 2019

Digimurros: Miten välttää digitaalinen umpikuja?



Digimurroksesta toitotetaan, mutta mikä on digitaalinen umpikuja (engl. Digital Deadlock)? IDC -konsulttiyrityksen tutkimus digimurrosten etenemisestä 1 500:ssa yrityksessä eri puolilta maailmaa osoitti, että 58 % yrityksistä on ns. digitaalisessa umpikujassa (ks. kuva alla). 

Tulokset ovat todennäköisesti hyvin samankaltaisia Suomessa. Useat suomalaiset yritykset ovat kyllä jo tehneet kokeiluja uusilla digitekniikoilla, mutta mitään systemaattista suunnitelmaa digiteknologioiden käyttöönotosta ei vielä ole tehty. Digimurrosta ei siis vielä osata hallita tai erityisemmin hyödyntää sitomalla se osaksi yrityksen laajempaa liiketoimintastrategiaa.















Kuva 1. Digimurroksen eri asteet.

Heikon digimurros -johtamisen vaarana on joko ns. Kaaos -efekti tai Lukkiutumis -efekti, koska digimurros ei ole osa yrityksen laajempaa liiketoimintastrategiaa.

Kaaos -efektissä digikokeiluja tehdään siellä täällä. Päällekkäiset kokeilut maksavat rahaa, eivätkä työntekijät ymmärrä, miksi kokeiluja ylipäätään tehdään. Vaarana on, että kokeilut jäävät pelkiksi kokeiluiksi, eivätkä saa suurempaa jalansijaa yrityksen sisällä. 

Lukkiutumis -efekti taas viittaa siihen, että nykyistä IT-ympäristöä kyllä ylläpidetään, mutta uusille digikokeiluille ei näytä riittävän rahoitusta, ja vielä vähemmän kiinnostusta. Vaarana tällöin onkin, että yritykset jäävät auttamattomasti jälkeen kilpailijoista, joilla on parempikatteisia ja asiakasta paremmin palvelevia tuotteita. 

Miten siis päästä eteenpäin ”digitaalisesta umpikujasta”?
Yleispäteävänä ohjeena voisi antaa: Paluun ”takaisin juurille”. Miettiä, mitä yritykseltä vaaditaan, jotta se selviäisi jatkossakin muuttuvassa kilpailijaympäristössä.

Tämä helpolta kuulostava lause sisältää paljon. On esimerkiksi mietittävä ylemmällä tasolla yrityksen roolia uusissa alustatalousyhteisöissä eli ekosysteemeissä. Ei ehkä ole järkevää panostaa omien toimintatapojensa alituiseen tehostamiseen, jos resursseja tai välituotteita voi ostaa joltain toiselta saman ekosysteemin yritykseltä. Entä yhteistyö? Kannattaisiko tiettyä palvelua tuottaa jatkossa yhteistyössä jonkun uuden start-up:in kanssa, vaiko satsata oman osaamisensa kehittämiseen. 

Vasta kun liiketoimintastrategia on selkeä ja mukautettu uuteen digitaaliseen kilpailijaympäristöön, on aika miettiä, miten uusia digiteknologioita kannattaa omassa toiminnassaan hyödyntää. Uusia digiteknologioita valittaessa (oli ne sitten pilvipalveluita, mobiilipalveluita, AI:ta, IoT:tä, data-analytiikkaa, ohjelmistorobotiikkaa jne) on kuitenkin ensin ymmärrettävä, millaisia liiketoimintaongelmia niillä voi ratkoa.

Muokatusta liiketoimintastrategiasta siis valitaan ja priorisoidaan ne tavoitteet ja kipupisteet, joita digiteknologioilla voi ylipäätään ratkoa. Lopuksi näiden valintojen pohjalta luodaan vaihe vaiheelta etenevä digimurrossuunnitelma (engl. Digital Masterplan). Digimurrossuunnitelma siis kertoo, mitä liiketoimintatavoitteita mitkäkin digiprojektit yrittävät ratkoa. Se myös kertoo, miten digimurros vaikuttaa yrityksen ei-teknisiin osa-alueisiin.

Digimurrossuunnitelmaa tehtäessä onkin kysyttävä: Tarvitaanko uusia mittareita? Entä nykyiset työroolit, pitäisikö niitä muuttaa? Työohjeet? Entä milloin kannibalisoida vanhat tuotteet uusien tieltä? Entä miten ottaa käyttöön kokeilukulttuuri? Budjetointimekanismit digikokeiluihin? Asiakkaan rooli? Työntekijöiden sitouttaminen ja motivointi? Osallisuus uusiin alustatalouden ekosysteemeihin?

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta mitä aikaisemmin ymmärretään, että digimurros lähtee elinvoimaisesta liiketoimintastrategiasta, sitä nopeammin yritys pääsee tehokkaasti hyödyntämään uusia digiteknologioita. Sinne tänne hutkiminen tai kaikesta digikokeilusta kieltäytyminen pitää yrityksen vain tiukasti ”digitaalisessa umpikujassa”.

PhD Riitta Bekkhus 

Kirjoittaja on toiminut 25 vuotta IT-alalla – monissa eri tehtävissä, niin IT-strategioiden kuin liiketoimintaprosessien suunnittelussa ja optimoinnissa. Tehnyt väitöskirjassaan digimurroksen hallintaan konseptin, jolla yritykset pääsevät helposti alkuun digimurroksensa systemaattisessa johtamisessa. 


Katso myös Digimurros haltuun tehopäivät -koulutuksemme. 
 

Suositut tekstit