Katsaus Tieturin vuoteen 2017

Vuosi 2017 lähestyy loppuaan, ja uusi vuosi odottaa jo ihan nurkan takana. On siis aika muistella mennyttä vuotta sekä suunnata katseet tulevaan. Kulunut vuosi oli Tieturilla melkoisen tapahtumarikas. Vahvistimme DevOps-tarjontaa, solmimme uusia kumppanuuksia, toimme tarjolle uutuuksia heijastamaan markkinoilla tapahtuneita muutoksia.

Aloitimme kuluneena vuonna entistä kiinteämmän yhteistyön ruotsalaisen sisaryhtiömme Informatorin kanssa. Vuosi 2017 käynnistyi yhteisellä kick-offilla, jossa keskityimme pohtimaan yhteisiä arvojamme ja tavoitteitamme. Kick-offista kuvia Instagramissamme www.instagram.com/p/BPcZ3c1hBxq/?taken-by=tieturioy

Teemme tuotekehitystyötämme yhteispohjoismaisesti, ja tämä näkyy asiakkaillemme laajempana tarjontana sekä Informatorilla että Tieturilla. Keväällä julkistimme uudistetut arvomme. Sitoutuminen, rohkeus ja luottamus ohjaavat päivittäistä työntekoamme ja näkyvät vahvasti arjessamme. Kesäkuussa saimme arvojemme mukaiset kahvimukit ja ne pääsivät mukaan toimistokuvaan www.instagram.com/p/BVXPyAHlf5y/?taken-by=tieturioy.

Palkitsemme joka kuukausi yhden tieturilaisen arvojen mukaisesti toiminnasta. Vuoden lopussa kiitimme Tieturin Pasia, Penttiä ja Jania vahvasta arvotyöstä www.instagram.com/p/Bcmen5HF_7y/?taken-by=tieturioy

Vuoden aikana toimme tarjolle useita uusia kursseja. Osa jo tuttujen kumppaneidemme kanssa, osan toteutamme uusien kumppanien kanssa. Etsimme jatkuvasti uusia, tuoreita koulutusaihioita asiakkaidemme tarpeeseen. Tavoitteenamme on taata Suomen asema johtavana IT-maana, ja työskentelemme päivittäin sen eteen.

DevOps-alueella tarjontamme laajentui vuoden 2017 aikana runsaasti. Syksyllä ryhdyimme tekemään yhteistyötä Eficoden kanssa, ja toimme samalla asiakkaillemme laajan valikoiman DevOps-koulutuksia. Kerroimme tästä blogissamme blog.tieturi.fi/2017/10/tervetuloa-eficode.html

Toukokuussa 2018 EU:n tietosuoja-asetusta GDPR:ää ryhdytään soveltamaan kansallisesti. Tästä johtuen GDPR-koulutukset kuuluvat vuoden 2017 uutuuksiin. GDPR:n tuomiin muutoksiin jo olemassa oleviin tietosuojakäytäntöihin keskittyvä EU:n tietosuoja-asetus GDPR käytännössä -koulutuksessa käydään läpi GDPR:n olennaiset kohdat, sen tuomat muutokset ja konkreettiset vaikutukset. Lisäksi Tietosuojan perusteita -koulutuksemme ottaa GDPR:n huomioon.

Kehitämme koulutusten sisällön lisäksi koko ajan myös koulutustapoja. Kevään aikana laajensimme digitaalista kurssitarjontaamme PragmatIQn kanssa (lue lisää tiedotteestamme) . Kesäkuussa tieturilaiset kävivät haistelemassa uusia tuulia Blended Learning konferenssissa Tukholmassa (kurkkaa kuva LinkedInistä). Solmimme myös yhteistyösopimuksen Clanedin kanssa, ja tarjoamme tulevaisuuden AI-pohjaista digioppimista jo nyt asiakkaillemme (lue lisää tiedotteestamme).

Vahva perusosaamisemme yhdistettynä uusimpien muutosten seuraamiseen auttaa meitä varmistamaan koulutustemme ajantasaisuuden ja vaikuttavuuden. Ajatuksenamme on aina, että meillä käytyäsi pääset suoraan viemään saamasi opit käytäntöön työssäsi ja pystyt toimimaan entistä tehokkaammin.

Jatketaan samalla mallilla vuonna 2018.

Hyvää uutta vuotta! Tapaamisiin taas vuonna 2018.



Anna Sahinoja
tuoteryhmäpäällikkö


Anna vastaa Tieturilla ohjelmointi-, infrastruktuuri- ja toimistotyökalukoulutuksista. Hän uskoo vahvasti, että kiky muodostuu päivittäisessä työssä myös työkalujen hallinnasta.

Tieturi toivottaa rauhaisaa joulun aikaa

Haluamme toivottaa rauhaisaa joulun aikaa asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme ja kaikille tieturilaisille. Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta. Nyt on aika rentoutua ja nauttia joulun pyhistä kukin omalla tyylillään.

Suuntasitpa sitten maalle lumiseen maisemaan, etelän lämpöön tai kotiin ystävien ja perheen kanssa joulua viettämään, toivotamme sinulle rauhaisaa ja rentouttavaa joulun aikaa.

Tänä jouluna me Tieturilla tuemme avun tarpeessa olevia lapsia SOS-lapsikylän kautta.

Hyvää joulua!

Tietoturvaa ja tietosuojaa – mikä on tärkeätä?

Viime aikoina keskustelu tietosuoja-asetuksen (GDPR) ympärillä on käynyt varsin kuumana, ja jopa pientä hysteriaa on ollut havaittavissa. Monet pohtivat koulutusbudjettinsa kohdistamista, kouluttaako tietosuojaa vai tietoturvallisuutta. Tässä ”tietosuojahysteriassa” on kuitenkin hyvä palata takaisin perusasioiden äärelle.

Hyvin toteutettu tietoturvallisuus jo sinänsä palvelee tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Tietosuoja-asetuksen vaatimuksia ei voi täyttää, jos tietoturvallisuus ei ole kunnossa. Näkökulmaa tarvitaan siis kumpaankin seikkaan, eikä vain toiseen.

Niiden organisaatioiden osalta, joiden tietosuojat asiat ovat jo aiemmin olleet kunnossa, ei tietosuoja-asetus tuo kovinkaan paljon uutta. Toki monille, jotka ovat vältelleet asioiden kuntoon saattamista, on uusi asetus kiusallinen yllätys.

Kohu tietosuoja-asetuksen ympärillä keskittyy usein mahdollisiin sanktioihin. Se ei kuitenkaan johda parannuksiin. Vain parantamalla sopimuksia, järjestelmiä, prosesseja ja osaamista voi saada tuloksia aikaan. Jotta parannuksia saa aikaan, on oltava osaamista, tahtoa ja resursseja.

Tulee väkisinkin mieleen, ovatko organisaatiot vasta tietosuoja-asetuksen myötä heränneet tietoturvallisuusasioiden hoitamiseen. Tuo herääminen olisi siunaukseksi koko tietoturvallisuusajattelulle ja palvelee tietoturvatietoisuutta laajemminkin.

Liiketoimintasuhteessa olevat organisaatiot ovat viime aikoina alkaneet kiinnostua siitä, miten heidän kumppaninsa hoitavat tietoturvallisuusasioita. Tietoturvallisuutta koskevia vaatimuksia on jo sisällytetty moniin sopimuksiin ja toimittajilta vaaditaan yhä useammin jokin dokumentti tai sertifikaatti, jolla osoittaa toimivansa vastuullisesti myös tietoturvallisuusasioissa.

Tietoturvatietoisuudesta on vähitellen muotoutumassa ammatillinen osa-alue, joka jokaisen työntekijän on hallittava vähintäänkin omien tehtäviensä osalta. Enää ei voi ajatella, että tietotuvallisuus on vain asiantuntijoiden työtä, vaan se on ja tulee olemaan osa meidän jokaisen työstä.

Termi ”tietoturvatietoisuus” tarkoittaa sitä, että tulemme tietoiseksi ja ymmärrämme ympärillämme olevat tietoturvallisuuden riskit ja riskien mahdollisesti toteutuessa niistä aiheutuvat ongelmat. Tietoturvatietoisuutta voi parantaa ja kehittää hankkimalla koulutusta, seuraamalla asiaan liittyvää viestintää verkosta, kirjoista ja lehdistä. Kaikki lähtee tietoturvallisuuden merkityksen ymmärtämisestä ja siihen ei ole oikoteitä, meidän on tehtävä se itse.

Hannu Jaakonhuhta

Hannu vetää Tieturilla mm. seuraavia koulutuksia:

Tietosuojan perusteita >>
Tietoturvatyön johtaminen >>
Tietoturvallisuuden hallinta >>
Teknisen tietoturvan perusteet >>

Itseohjautuvat tiimit – kokeilukelpoinen ratkaisu vai ideaalimaailman utopiaa?

Olemme yhtä mieltä siitä, että elämme murroskautta, joka haastaa ajatteluamme ja toimintatapojamme kaikkialla. ”Digitalisaatio” on termi, jota käytämme nyt tapahtuvalle muutokselle. Ytimessä on kyky siirtää enemmän ja laadukkaampaa tietoa helpommin ja nopeammin. Tämä mahdollistaa nopeita päätöksiä, ja niistä seuraavia mullistavia muutoksia.

Myös tapa johtaa organisaatioita on muuttumassa. Yhä enenevässä määrin puhumme itseohjautuvuudesta, ajatuksesta, että emme enää tarvitse johtajia ohjaamassa työn suorittamista.

Tunnetuin moderni ”klassikko”, jossa kuvataan organisaatiomuutosta tosi pitkällä syklillä, on Fredrik Laloux´n kirjoittama ”Reinventing Organizations”. Kirjassaan Laloux korostaa, että elämme nyt johtamisen evolutionääristä vaihetta. Tärkeinä tekijöinä ovat ihmislähtöisyys. Yksilö pyrkii tunnistamaan asiat, jotka tuntuvat ”oikeilta”. Hän haluaa saavuttaa tasapainon elämässään ja toimii kokeellisesti virheistä oppien. Organisaatioiden, jotka kykenevät toimimaan tässä kehitysvaiheessa, tulisi korostaa itseohjautuvuutta (self-management), yksilön tarvetta kokonaisvaltaisuuteen (wholeness) ja työn merkityksellisyyttä (evolutionary purpose).

Itse ymmärrän ja allekirjoitan ne tekijät, jotka ovat johtaneet tähän evolutionääriseen vaiheeseen. Ajatus hierarkisesta johtajuudesta, jossa päätökset tehdään ns. ”pyramidin huipulla” on vanhentumassa. Tässä johtamismallissa eri organisaatiotasoilla on omat vastuunsa, mutta ylimmällä tasolla pitää aina vahvistaa tärkeimmät päätökset. Ongelmiksi muuttuvat mm. tiedon laajuudesta ja monimutkaisuudesta johtuvat päätöksenteon vaikeudet, johtajien ajanpuute ja heidän henkinen kestävyytensä sekä työntekijöiden motivointi ja sitouttaminen.

Kaikkia asioita ei saada päätöstasoon asti tai sitten ne, jotka on sinne viety, ovat vanhentuneet tai ovat laadultaan huonoja. Digitalisaation mahdollistama nopeus ei siis heijastu organisaation päätöksenteossa ja toiminnassa. Kun tietoa matkan varrella tiivistetään ja jalostetaan johdon käsittelyä varten, jää etäisyys lattiatasolle liian pitkäksi. Kuva todellisuudesta vääristyy, ja ihmisten tunne siitä, että tämä on aidosti ”minun omistamani ja toteuttamani asia” häviää. Kun ihminen etääntyy omasta työstään, ei hän enää pidä sitä tärkeänä, ei jaksa innostua sen tekemisestä eikä pitkällä juoksulla viihdy töissä.

Organisaatioiden johtamisessa emme ota riittävästi huomioon työn merkityksellisyyden tärkeyttä. Jokaiselle ihmiselle on tähdellistä, että se, mitä hän tekee, johtaa tulokseen ja että tulos luo myönteisiä vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Itseohjautuvuudessa korostuu jokaisen ihmisen osaamisen, kykyjen, innon ja kokemuksien hyödyntäminen arjen työssä. Itseohjautuvuus on sukua aiemminkin usein käytetylle termille, mahdollistavalle johtamiselle. Tämän näkemyksen mukaan organisaatio menestyy, kun johtaminen perustuu ihmisten tehokkaan toimimisen organisointiin. Johtaminen luo puitteet hyvään työskentelyyn, mutta ei juurikaan ohjaa tekemisen sisältöä. Johtamisessa luodaan tarvittavia mekanismeja ja rakenteita, mutta ei juurikaan tehdä työn muihin ratkaisuihin liittyviä päätöksiä.

Kaikki tämä kuulostaa hienolta, eikö? Mutta toimiiko tämä isoissa pörssilistatuissa teollisuusyrityksissä? Tiedä häntä. Kysyin kerran seminaarissa Supercellin perustajalta, Ilkka Paanaselta, miten heidän konseptinsa (mm. itseohjautuvat tiimit), voisi viedä menestyksellisesti malliksi myös muihin yrityksiin. Seurasi lyhyt hiljaisuus ja kommenttina ”kiitos hyvästä kysymyksestä”. Hän kiteytti asian kolmeen toteamiseen. 1. Tulimme juuri oikeaan aikaan uuteen kehittyvään liiketoiminta-alueeseen. 2. Saimme rakentaa organisaatiomme puhtaalta pöydältä. 3. Nykyisten organisaatioiden on vähennettävä ja poistettava raportointitasoja. Kolmas väite onkin organisaatioita kehittävien johtajien haaste. Kuka haluaa tai pystyy poistamaan itsensä organisaatiokaaviosta eli antamaan itselleen potkut? 

Niklas Reuter

Tieturin verkostokouluttaja, yrittäjä, valmentaja, konsultti, Projnik (www.projnik.fi)
Fasilitaattori (www.hyveettyossa.fi), puheenjohtaja, EBEN Suomi (www.eben-net.fi)

Niklas koulutttaa meillä mm. seuraavissa koulutuksissa:

Taitavan projektipäällikön leadership-taidot >>

Projektipäällikön keskeiset taidot >>

Muutoksen toteuttaminen onnistuneesti hankkeen kautta >>