15. kesäkuuta 2016

ATK:sta ICT:n kautta Digitalisaatioon - mikä oikein meni vikaan?


Kun tietotekniikka jalkautui Suomeen, puhuttiin siitä kirjainlyhenteellä ATK, eli Automaattinen Tietojen Käsittely. En yhtään ihmettele, miksi tuo kutsumanimi haudattiin aika nopeasti. Kaikki meni vikaan jo tuossa alussa, a:ssa, eli automaattisuudessa. Ei sinä aikana mitään automaattista tietojenkäsittelyä rakennettu, rakennettiin vain sähköisiä tietojärjestelmiä.
Automaattisuus on kaukana vielä tänäkin päivänä

Katsokaa ympärillenne! Todennäköisesti näette kollegoitanne naputtelemassa tietokoneitaan. Osa käsittelee sähköpostejaan, osa tekee tarjouksia wordillä tai powerpointilla, osa syöttää tietoja lukuisiin käytössä oleviin järjestelmiin. Syöttää tietoja järjestelmiin! Manuaalisesti! Ole tarkastellut useiden organisaatioden myynti-, markkinointi-, tilaus- ja toimitusprosesseja. Ja täytyy kyllä todeta, että kyllä monessa prosessissa ja monessa organisaatiossa tuo automaatio on aika kaukana. Esimerkiksi laskutusprosessi. On olemassa palveluja, joissa ihmiset ottavat vastaan paperisia laskuja, skannaavat ne sähköiseen muotoon ja syöttävät asiakkaan tietojärjestelmään. Ja asiakkaan päässä ihmiset käyvät ensin luomassa jakeluketjun, ja sitten joku tarkaistaa sisällön ja kolmas tai neljäs hyväksyy sen maksatukseen, ja neljäs tai viides henkilö hoitaa maksamisen. Perin automaattista.

ICT - ei lupauksia, vaan ympäripyöreätä englantia


Ei siis ihme, että automaattisesta tietojenkäsittelystä tuli ICT. Tässä akronyymissähän ei anneta mitään lupausta. Information and Communication Technology. Siis sitä kaikkea, mitä tehdään puhelimilla, pädeillä ja tietokoneilla, ja jota on nykyään joka paikassa, kohta jokaisessa esineessäkin.

ICT -termin aikakaudella internetin käyttäminen yleistyi, ja välineet sekä infrastrukstuuri kehittyivät hurjaa vauhtia. Mutta tämä oli vain välivaihe, jonka aikana enimmäkseen sähköistettiin (vai digitalisoitiin) monet prosessit ja palvelut. Mutta ei vielä automatisoitu. Digitalisoituminen on eri suuri kuin automatisointi. Ja sähköiset ratkaisut on eri suuri kuin tehokkuus.

Nyt otetaan hyödyt irti


Digitalisaatio on nyt kaikkien huulilla ja käsissä. Jokainen organisaatio ja jokaisen organisaation jokainen yksilö on tekemisissä sen kanssa, halusi sitä tai ei. Ja hyvä näin, sillä nyt digitalisaation aikakaudella oikeasti tehdään asioita, joiden avulla saadaan ulosmitattua hyödyt siitä infrastruktuurista, joka ATK:n ja ICT:n aikakaudella on rakennettu. Hyvä esimerkki digitaalisaation hyödyntämisestä ja automaatiosta on tämän päivän kuuma peruna, ravintolaruoan kotiinkuljetuspalvelu Wolt. Jopa maksaminen on automatisoitu; riittää kun vain kerran annat luottokorttitiedot palveluun. Kätevää. Ei ihme, että palvelu herättää kiinnostusta ympäri maailman, ja saa osaavia pääomasijoittajia tuekseen.

Paluu tulevaisuuteen?


Mikä siis meni vikaan? Ei välttämättä mikään. ATK oli terminä vain aikaansa edellä. Ja koska niitä lupauksia ei pystytty lunastamaan, piti keksiä asioille uusi, seksikkäämpi kutsumanimi. Ja mieluiten englanninkielinen. Syntyi ICT. ICT:n aikana vedettiin vähän happea, ja nyt, digitalisaation aikana sitten lunastetaan niitä lupauksia, joita ATK:n aikana luotiin. Tällä polulla olemme vasta alkutaipaleella, ja matka on pitkä. Mutta suunta on tiedossa, ja oikea. Sitä kohti siis!


tieturi.fiVeli-Matti Heiskanen
Liiketoimintajohtaja @Tieturi
Veli-Matti on 1990 -luvun alusta alkaen ollut mukana ohjelmistoliiketoiminnassa yrittäjänä, myyjänä, kehittäjänä, konsulttina, ohjausryhmän jäsenenä ja käyttäjänä.
Tieturi.fi

Työssäoppimisen uudet trendit 2016


Digitalisaation aikakaudella liiketoimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset ovat olleet ja tulevat olemaan merkittäviä. Ja ne tapahtuvat nopeasti. Työtä tehdään milloin tahansa ja missä tahansa, ja riittävän ajan löytäminen osaamisen kehittämiseen vastaamaan tämän päivän tehokkuus- ja työkuormahaasteita on vaikeaa. Ellei mahdotonta.

Mutta näin ei saisi olla. Käyttämällä työssä itse opittuja taitoja voidaan selviytyä kyllä omasta työkuormasta kunnialla, mutta infrastruktuurin ja tietojärjestelmien päivittyessä ja kehittyessä emme opi ottamaan niistä täyttä hyötyä, vaan teemme työmme niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka olemme aikaisemmin omaksuneet. Tehokkuus jää uupumaan, ja tunne työkuorman kasvamisesta on oikea. Miten tätä voidaan muuttaa?

Tavoitteet ohjaavat toimintaa


Kaikki lähtee tavoitteista. Kartoittamalla osaamisen tulevaisuuden tarpeet, ja tekemällä nykytilanteen osaamiskartoituksen sekä määrittelemällä näiden välinen kuilu, voidaan asettaa osaamisen kehittämiselle tavoite, ja määritellä yksilöllinen oppimispolku. Nimenomaan yksilöllinen, sillä toimenkuvat, lähtökohdat ja tavoitteet ovat usein paljonkin toisistaan poikkeavia. Hektinen työtahti ja laaja työkuorma tarkoittaa myös sitä, että osaamisen kehittäminen on jaettava pidemmälle aikajänteelle ja kouluttautuminen ja oppiminen tapahtuu lyhyemmissä jaksoissa. Samalla opittujen asioiden siirtäminen käytäntöön tehostuu, ja kouluttautumisen vaikuttavuus paranee.
Verkko-oppimisympäristöjen (e-learning) uusi tuleminen

Markkinoilla on selkeä trendi (tarve) saada itseopiskeluun tarkoitettuja verkko-oppimisalustoja työntekijöiden käyttöön. Edellisen kerran tällainen buumi koettiin vuoden 2007 aikaan, kun Office 2007 julkaistiin. Organisaatioiden käyttöön ostettiin verkko-oppimisympäristöjä, mutta niiden käyttö ja hyödyntäminen jäi olemattomaksi.

Tänä päivänä verkko-oppimisratkaisuja kysytään paljon. En kuitenkaan usko, että se pelkästään on ratkaisu tehokkaaseen osaamisen kehittämiseen. On tunnistettava tarkkaan, millaisille henkilöille se sopii ja millaisia toimintoja niiden kautta voidaan oppia. Siis oikeasti. Jotta ne palvelevat osaamisen kehittämisen tavoitteiden saavuttamista.

Monimuoto-oppiminen (blended learning) on tätä päivää


Sen sijaan uskon, että yhdistelemällä eri menetelmiä (luokka-, verkko-, lähi-, etä-, ryhmä- ja luento-opetusta sekä henkilökohtaista mentorointia (opettajasta tulee personal trainer) päästään parhaaseen lopputulokseen. Tämä vaatii selkeätä oppimispolkua ja mielellään kirjallisesti asetettua ja aikataulutettua oppimistavoitetta, jota mitataan polun kulkemisen päätteeksi. Tämä vaatii myös erilaista vastuun ottamista opiskelijan taholta. Suuren työkuorman keskellä voi olla haastavaa löytää aikaa ja motivaatiota itsenäiseen opiskeluun. Mutta tätäkin voidaan tukea selkeällä suunnitelmalla, aikataulutuksella ja jakamalla tietoa opiskelijan edistymisestä esim. esimiehelle ja HR:lle. Tämä malli tukee myös yksilöllisen kehittymisen periaatetta, sillä jokainen meistä oppii parhaiten hieman eri tavalla, ja eri menetelmien avulla.

Mielenkiintoinen havainto tähän liittyen oli myös Itä-Suomen Yliopistossa tietotekniikkaa opiskelevien toisen vuoden opiskelijoiden joukossa tehty haastattelututkimus, jonka palautteen mukaan opiskelijat kaipasivat jo toisena vuonna enemmän kontaktiopetusta ja käytännön ohjausta opettajilta. Ensimmäisenä vuonna oli hauskaa ja mielekästä opiskella mahdollisimman paljon etänä ja videoiden tms. tallennetun materiaalin avulla itsenäisesti. Kommentti, "mihin opettajia ja yliopistoja tarvitaan, jos teemme kaiken itsenäisesti", kuvaa hyvin myös nykysukupolven opiskelijoiden tarvetta saada oppeja ja opetusta henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa.

Käänteisen opetusmetodin (flipped learning) kautta parempaan vaikuttavuuteen


Ainakin minun ikäluokkani keski-ikäiset muistamme oppimismallimme kansa- ja peruskoulussa. Tunnilla (kontaktissa) opettajat opettivat teorian, ja antoivat kotitehtäviä, jotka teimme itsenäisesti (tai vanhempien tukemana) kotona. Eli teorian vieminen käytäntöön oli pitkälle omalla vastuulla.

Käänteinen opetus monimuoto-opetuksen muoto, jossa käytetään apuna Internetissä olevia opetusmateriaaleja, jolloin varsinaisessa koulutuksessa jää enemmän aikaa opettajan ja opiskelijoiden väliselle vuorovaikutukselle. Yleisimmin tämä tehdään antamalla opiskelijoille esitehtäväksi verkossa olevien videoiden katsominen ja niihin perustuvien tehtävien tekeminen.

Käänteisen opetuksen tavoitteena on saada opiskelijat tutustumaan uuteen asiaan ensin itsenäisesti, minkä jälkeen asian käsittelyä jatketaan yhdessä oppitunnilla. Käänteinen opetus korostaa siten opiskelijan omaa aktiivisuuta oppimisessa, opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta sekä digitaalisuuden hyödyntämistä opetuksessa.

Menetelmä pitää tärkeämpänä yhteistä aikaa, jota vapautuu mielekkäälle sosiaaliselle oppimiselle sekä opitun syventämiselle ja soveltamiselle. Tämä on erityisen tärkeää, kun uusia opittuja asioita ja menetelmiä siirretään käytäntöön työpaikoilla. Samalla niitä voidaan harjoitella oikeilla työelämän haasteilla, ja löytää yhdessä asiantuntevan opettajan kanssa näihin tehokkaampia ratkaisuja.

Jakaminen parantaa motivaatiota


On tärkeää, että koulutukseen ja valmennukseen käytetty aika pystytään todentamaan hyödylliseksi työnantajan, eli usein maksajan näkökulmasta. Koulutukseen käytetyn ajan vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä on usein vaikea todentaa. Yllä on mainittu muutamia tämän päivän trendejä ja metodeja, joilla sitä voidaan parantaa.

Myös se, että opiskelijan etenemistä suunnitellussa koulutusputkessa voidaan seurata, ja saada siitä palautetta, on tärkeää. On olemassa ratkaisuja (esim. Training Cloud), joiden avulla voidaan helposti aikatauluttaa oppimispolku, ja jakaa tietoa opiskelijan etenemisestä siinä halutuille sidosryhmille. On motivoivaa, kun tietää, että etenemistä ja menestymistä seurataan muiden toimesta, ja siitä voidaan antaa palautetta.

Kaikista tärkeintä on kuitenkin opiskelijan oma motivaatio. Olipa kouluttaja kuinka hyvä tahansa, parhaat metodit käytössä ja upeita verkko-oppimisympäristöjä, hyödyt jäävät saamatta, jos opiskelijan oma motivaatio ei ole kunnossa. Vastuu viime kädessä on kuitenkin meillä yksilöillä, oppijoilla.

Antoisia oppimiskokemuksia!

tieturi.fiVeli-Matti Heiskanen
Liiketoimintajohtaja @Tieturi
Veli-Matti on 1990 -luvun alusta alkaen ollut mukana ohjelmistoliiketoiminnassa yrittäjänä, myyjänä, kehittäjänä, konsulttina, ohjausryhmän jäsenenä ja käyttäjänä.
  
Tieturi.fi

3. kesäkuuta 2016

Tehokas tietotyöläinen navigoi ketterästi pilvessä



Tuntuuko sinusta, että sähköposti hälyttelee jatkuvasti, palavereja pidetään tämän tästä tai että asiakkaalle menevä dokumentti on hukassa? Jos tuntuu, niin et ole yksin. Tapamme kommunikoida ja jakaa tietoja nojaa usein sähköpostin varaan. Käytäntö on syntynyt ajalla jolloin paremmista toimintatavoista ei oltu kuultukaan. Työelämä on niin hektistä, ettei uusille työtavoille useinkaan löydy aikaa. Ja kaiken kiireen keskellä työntekeminen on muuttunut yksinpuurtamisesta yhdessä työskentelyyn. Samaan aikaan kun Dropboxit, Evernotet, Slackit ja Skypet ovat tuoneet meille moderneja kommunikaatiovälineitä siviilipuolelle, työpuolelle on noussut Office 365; Microsoftin pilvialusta kommunikaatio- ja viestintäpalveluille.

Office 365:n suurin hyöty saadaan siitä, miten se tulee muuttamaan toimintatapojamme. Monissa organisaatioissa ihmiset tekevät enenevässä määrin työtä tietokoneella erilaisten tietojärjestelmien parissa kommunikoiden digitaalisesti. Puhutaan tietotyöläisistä, joiden työ perustuu tiedon vastaanottamiseen, käsittelyyn ja uuden tuottamiseen. Erotuksena suorittavasta työstä, tietotyötä tehdään enemmän ajattelumme kautta.

Tehokkuus ja mielekkyys kulkevat käsi kädessä


Mistä tiedät mitä teet huomenna ensimmäisenä? Mihin merkkaat palavereista tai puhelimitse tulevat tehtävät? Moni pitää tietoa post-it lapuilla, paperisissa muistivihoissa tai parhaimmillaan jopa päissään. Missä ikinä se onkin, niin hyvä on kysyä aina aika ajoin, toimiiko tapa hyvin. Jos vastaus on kielteinen, ratkaisu saattaa löytyä OneNoten, Outlookin ja kännykän yhteistyöstä. Oman työn ja ajan johtaminen nousee tietotyöläisellä koko ajan tärkeämpään rooliin. Jos sinä et pidä siitä huolta, ei sitä todennäköisesti pidä kukaan muukaan. Office 365:sta löytyy tähän hyviä työkaluja. 

Työ näyttää muuttuvan myös siinä suhteessa, että aiemmin työtä tehtiin enemmän yksin, nyt yhdessä. Tiedon jakaminen on aina ollut haasteellista ja nykyään sen vaikutus korostuu. Onneksi Office 365 tuo helpotusta tähänkin. Yammer, Ryhmätyötilat jaettuineen muistikirjoineen ja modernit tiedostonjako ominaisuudet, ylipäätään avoin tiedonkulku lisää tehokkuuden lisäksi luottamusta.

Tietotyön murros muuttaa työnteon


Yhdessä työskentelyn tehokkuus pohjautuu siihen, että kaikki osaavat käyttää palveluita. Ei riitä, että osa käyttää sujuvasti ja muut kipuilevat. Moderneissa työtavoissa 20% on tekniikkaa ja 80% uusia käytäntöjä. Valmennuksen käyneitä ihmisiä haastatellessa on käynyt ilmi, että ihmiset arvostavat, kun uusille työtavoille annetaan aika, paikka, mahdollisuus käyttää omaa työkonetta, harjoitukset tehdään oikeassa ympäristössä ja ympärillä ovat innostuneen valmentajan lisäksi oma ryhmä, jonka kanssa työskennellään päivittäin.

Teollisessa toiminnassa työ on sidottu paikkaan. Ensimmäiset tietotyöntekijät olivat sidottuja yritysten sisäverkkoon. Modernissa tietotyön maailmassa kummatkin esteet ovat poistuneet. Pilvipalvelut vapauttavat ajan, paikan ja päätelaitteiden kahleista. Työntekemistä määrittää nykyään enemmänkin kulttuuri kuin tekniikka. Voisiko työtä tehdä sieltä mistä ihmisten mielestä sitä on paras tehdä? Kaikki me olemme erilaisia ja parhaiten tunnemme oman itsemme ja tapamme toimia. Yksi asia on mielestäni selviö. Jos työtä tehdään työpisteen ulkopuolelta, ihmisten pitää osata käyttää työvälineitä luontevasti. Toki osaaminen pitää olla hyvää työpisteeltäkin tehtäessä mutta etätyössä asia korostuu, koska sieltä häviää mahdollisuus koputtaa naapuria olalle ja kysyä. Ellei koputukseksi lasketa Skype for Busineksellä yhteydenottamista.

Ketterät uudistujat ovat tulevaisuuden menestyjiä


Työelämä on kovassa murroksessa. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka muuttavat ihmisiä kovaa vauhtia tietotyöläisiksi. Suorittava työ tulee korvautumaan mielekkäämmillä ja haastavammilla, luovuuteen ja yhteistyöhön perustuvilla töillä. Maailma muuttuu koko ajan kiihtyvään tahtiin. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää yhä ketterämpää uudistumiskykyä. Kyky oppia uusia asioita lennossa, jakaa tietoa, sietää epävarmuutta ja opettaa muita tulevat olemaan kovaa valuuttaa. Tulevaisuuden työelämän voittajia tulee olemaan ne organisaatiot, jotka pystyvät parhaiten vapauttamaan ihmisten sisäisen motivaation ja innostamaan koko henkilöstön kehittämään yritystä paremmaksi.

Tervetuloa viettämään inspiroiva päivä modernien työtapojen parissa. Valmennus on tarkoitettu kaikille tietotyöläisille. Olit sitten aloittelija tai kokeneempi, pääasia, että haluat oppia itsellesi ja/tai organisaatiollesi parempia toimintatapoja ja niiden avulla vapauttaa luovuutesi ja energiasi merkitykselliseen työhön. 

#Pilvestävauhtia #OneNoterokkaa #tuunaatyötäsi

Kirjoittaja Teemu Ahlström on tietotyön kehittäjä, elämän ihmettelijä ja intohimoinen liikkuja


Suositut tekstit